Kohtalokas puhelin

Ylen sivulla (http://yle.fi/uutiset/puhelin_putosi_viemariin__kaksi_ihmista_kuoli_nelja_pelastettiin/7271611
) oli 31.5. surullinen uutinen, jonka mukaan kaksi ihmistä kuoli yritettyään pelastaa viemäriin pudonnutta kännykkää. Kyseinen onnettomuus sattui Henanin maakunnassa Xinxiangissa.

Eilisessä blogissa kertomastani palkkatilastosta katsottuna Henan kuuluu alueeseen, jonka keskimääräinen vuosipalkka oli 27149 RMB vuonna 2013. Siihen nähden noin 2000 RMB maksanut kännykkä oli todella arvokas ja se selittää, miksi puoliso yritti kännykän pelastaa ja hyppäsi käymäläjätteen sekaan murheellisin seurauksin.

Kiinan kaupunkilaisten keskipalkat vuonna 2013 yksityisellä sektorilla

Kiinan kansallinen tilastokeskus julkaisi toukokuussa vuoden 2013 palkkoja koskevia tutkimuksia. Ohessa muutamia esimerkkejä yksityisen sektorin palkoista kaupungeissa. Kyseessä on kokonaispalkka ja siihen sisältyy kaikki: tuntipalkat, urakkapalkat, bonukset, lisät, ylityökorvaukset sekä erityisolosuhteista johtuvat korvaukset. Kyseessä on bruttopalkka.

Vuonna 2013 keskimääräinen yksityisen sektorin vuosipalkka oli Kiinan kaupungeissa 32706 RMB (renminbi). Edellisestä vuodesta oli kasvua 13,8 % mutta hintojen noususta johtuen reaalikasvua oli 'vain' 10,9 %. Kasvuvauhti on pienentynyt edellisestä vuositason tarkastelusta 3,3 prosenttiyksikköä.

Keskimääräiset kokonaisvuosipalkat alueittain vuonna 2013 (RMB)

Yhteensä:         32706

itäosa                 35874
keskiosa            27149
länsiosa             30454
koillisosa           28737

Itäosaan kuuluu Beijing, Tianjin, Hebei, Shanghai, Jiangsu, Zhejiang, Fujian, Shandong ja Hainan. Keskiosaan kuuluu Shanxi, Anhui, Jiangxi, Henan, Hubei ja Hunan. Länsiosaan kuuluu Sisä-Mongolia, Guangxi, Chongqing, Sichuan, Guizhou, Yunnan, Tibet, Shaanxi, Gansu, Qinghai, Ningxia ja Xinjiang. Koillisosaan kuuluu Liaoning, Jilin ja Heilongjiang.

Kun palkkoja katsotaan toimialoittain, parhaimmat palkat ovat tiedonsiirto-, ohjelmisto- ja IT-palveluiden alalla. Kolme parhaiten palkattua toimialaa ja niiden keskimääräiset vuosipalkat (RMB) vuonna 2013 olivat:

44060                 ICT-ala

42854                 Tieteellinen tutkimus ja tekniset palvelut
37253                 Rahoitusala

Kolme huonoiten palkattua toimialaa ja niiden keskipalkat (RMB) vuonna 2013 olivat:

24645                 Maatalous, metsätalous, karjanhoito ja kalastus

27352                 Majoitus- ja ravitsemusala
27483                 Kotitalouksien palvelut, korjaukset ja muut palvelut

Valtion omistamissa yrityksissä ja julkisella sektorilla palkat ovat huomattavasti korkeammat.

Lähde:
http://www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201405/t20140527_558637.html

Ilmanlaadun seuranta tehostuu Kiinassa

Kiinassa on seurattu PM2.5 -pienhiukkastilannetta 74 kaupungissa yhteensä 496 mittauspisteessä. Nämä seurantapisteet ovat Beijingin, Tianjinin ja Hebein alueella sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoissa. Näistä ympäristöministeriö on julkaissut yhteenvetoraportin kuukausittain internetissä.

Viime ja tämän vuoden aikana mittauspisteitä on tullut tai tulee lisää 177 kaupunkiin yhteensä 522 kappaletta ja tällä hetkellä Kiinalla on 612 PM2.5-seurantapistettä toiminnassa. Tavoitteena on kerätä ja julkaista reaaliaikaista tietoa ilmanlaadusta.

Tähän liittyy ympäristöministeriö sivusto (http://datacenter.mep.gov.cn/), jossa etusivulla on 161 kaupungin ilmanlaatutilanne.

AIQ (Air quality index) lukemia kuvataan seuraavasti:

0-50 erinomainen

51-100 hyvä
101-150 erittäin vähän saastunut
151-200 vähän saastunut
201-250 kohtalaisen saastunut
251-300 kohtalaisen pahoin saastunut
300- erittäin saastunut

Taulukossa on sarakkeet kaupunki, AQI, ilmanlaadun taso ja pääasiallinen saastuneeksi toteamisen syy jos taso on huonompi kuin 50 (erinomainen)

Niiden lisäksi on avattu tasojen merkitystä ja annettu toimintaohjeita. Esim:

 

50-100 hyvä: vähän epäterveelllistä erittäin herkille henkilöille. Herkkien pitäisi pysytellä sisätiloissa.

101-150 erittäin vähän saastunut: altistuneilla oireet vähän lisääntyvät, terveillä voi ilmaantua oireita. Lasten, vanhusten ja sydän- ja hengityselinsairaiden pitäisi rajoittaa pitkäaikaista rasitusta ulkoilmassa.

Samasta palvelusta saa tarkempia tietoja:

Lukemat päivätasolla kaupungeittain: http://datacenter.mep.gov.cn/report/air_daily/air_dairy.jsp
Lukemat jollain tasatunnilla kaupungeittain    http://datacenter.mep.gov.cn/report/air_daily/airDairyCityHour.jsp

Klikkaamalla kaupungin nimeä saa kyseisen kaupungin lukemat tunneittain vuorokauden alusta, esim.

http://datacenter.mep.gov.cn/report/air_daily/airDairyCityHourMain.jsp?city=临汾市

 

Muut lähteet
http://www.infzm.com/content/100991

Miksi viljelymaa ei Kiinassa riitä?

Kiinan kokonaispinta-ala on noin 9 700 000 km². Vuoden 2012 lopussa siitä oli 6 464 656 km² maa- ja metsätalousmaata, josta
- viljelymaata 1 351 585 km² (14,3 % valtion pinta-alasta)
- metsää 2 533 969 km² (26,7 % valtion pinta-alasta)
- laidunmaata 2 195 653 km² (23,2 % valtion pinta-alasta)

Viljelymaan pinta-ala on vuoden 2012 aikana pienentynyt 802 km², sillä käytöstä on poistunut 4 020 km² ja uusia alueita on otettu viljelyyn 3 218 km². Viljelymaasta 19,4 % on saastunut ja syynä on enimmäkseen kadmium, nikkeli, kupari, arseeni, elohopea, lyijy, DDT ja hiilivety-yhdisteet.

Kiinan väkiluku on noin 1 350 000 000 henkilöä ja viljelymaata on 1 351 585 km², josta saastumisen vuoksi viljelykelpoista on 1 089 378 km². Näin ollen tuhatta henkilöä kohden on viljelyyn käytettävissä vain 81 ha.

Sama suhdeluku (viljelykelpoinen maa ha/1000 henkilöä) muutamassa muussa valtiossa (luvut ovat vuodelta 2010):
Venäjä    885
Kanada 1379
USA       554
Suomi    466



Lähteet:
http://www.mlr.gov.cn/xwdt/jrxw/201404/P020140422295411414695.pdf
http://www.mep.gov.cn/gkml/hbb/qt/201404/W020140417558995804588.pdf
http://www.globalis.fi/Tilastot/

Maailman saastuneimmat kaupungit

WHO on julkaissut tietoja kaupunkien ilmanlaadusta. Ilmanlaatua on seurattu lähes 1600 kaupungissa 91 maassa. Ilmanlaatua kuvaa PM10- ja PM2.5-partikkelien määrä kuutiometrissä.  Vertailussa on käytetty partikkelien vuotuista keskimääräistä pitoisuutta.

Julkistetut tiedot ovat vuosilta 2008-2013, enimmäkseen vuosilta 2011 ja 2012. Koko maailmassa keskimääräinen PM10-taso vaihtelee alueittain välillä 26-208 ug/m3, keskiarvon ollessa 71 ug/m3. WHO:lla, Yhdysvalloissa ja EU:ssa hyvän ilmanlaadun raja on PM10-partikkelien osalta 50 ug/m3.

Julkaisun mukaan huonoin ilmanlaatu oli Intian Delhissä, PM10 oli 286 ja PM2.5 oli 153. Mittaus on vuodelta 2013.

Seurannassa oli Kiinasta 112 kaupunkia ja niiden tiedot ovat vuodelta 2010. Näistä viidessä kaupungissa (Haikou, Zhanjiang, Hong Kong, Lhasa ja Zhuhai) oli hyvä ilmanlaatu (PM10 < 50 ug/m3). WHO:lla ei ole Kiinasta PM2.5-pitoisuuksia vaan ne on tehty laskennallisesti PM10-arvoisista ja ovat huomattavasti alhaisempia kuin Kiinassa paikallisesti mitatut PM2.5 -lukemat.

Kiinan ympäristöministeriön julkaisemien tietojen mukaan vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 74 tutkitusta kaupungista vain 53,1 %:ssa ilmanlaatu oli hyvä. Huonoin tilanne oli mm. Xingtaissa, Shijiazhuangissa, Baodingissa. Huhtikuun tilastoissa ilmanlaatu oli hyvä 70,6 %:ssa 74 kaupungista. Huonoin ilmanlaatu oli edelleen Xingtaissa, Tangshanissa, Shijiazhuangissa ja Jinanissa.

Joidenkin tietojen mukaan Xingtaissa vuonna 2013 keskimääräinen PM2.5-lukema oli 160, mikä olisi korkeampi kuin Delhissä. Xingtai ei ole kuitenkaan WHO:n seurannassa mukana.

WHO:n julkaisussa Dohassa (Qatar) PM2.5- lukema oli 93 (vuonna 2012). Vuonna 2013 Kiinassa oli yhdeksän kaupunkia, joissa PM2.5-lukemat olivat Dohan vuoden 2012 lukemia huonompia. Nämä kaupungit ovat Xingtai, Shijiazhuang, Baoding, Handan, Hengshui, Jinan, Xi’An, Tianjin ja Tangshan. Niistä Xingtai ja Hengshui eivät ole WHO:n seurannassa mukana. Kaikki mukana olevat olivat PM10-lukeman perusteella Dohaa paremmassa tilassa.

Elintarviketutkimuksen tulokset

Kiinan Elintarvike- ja lääkevalvontavirasto julkaisi 4.5.2014 tulokset, jotka koskivat sen elintarviketeollisuudessa tekemiä tutkimuksia. Valvonnassa tutkittiin vehnätuotteita, konditoriatuotteita, hyytelöitä, rypäle- ja hedelmäviinejä, juomia, ruokaöljyjä, soijakastikkeita, etikkavalmisteita, meijerituotteita, äidinmaidonkorvikkeita ja elintarvikkeiden lisäaineita.  Tutkimus kattoi koko maan ja näytteitä otettiin 7719 yrityksen 21682 tuotteesta.

Juomien valvonnassa tutkittavana oli vesipulloja ja juoma-automaattivesisäiliöitä, juomajauheita  (esim. hedelmä, tee, kahvi), hedelmä- ja vihannesmehuja ja limonaadeja. Näytteistä tutkittiin mm. bakteerimääriä, homeita, hiivoja, nitriittejä ja kolibakteereja, kaikkiaan 66 ainesosaa.  3288 yrityksen tuotteista otettiin 6066 näytettä.

 Vesipulloja ja vesiautomaattisäiliöitä tutkittiin 2846, hylättyjä oli 340 näytettä eli 11,9 % tutkituista. Hylkäysperusteena olivat bakteerimäärä, sähkönjohtavuus, homeet, hiivasienet, kloori, kaliumpermanganaatilla mitattu hapenkulutus, bromaatit, pseudomonas aeruginosa -bakteerit, piihappo, strontium, nitriitit ja koliformiset bakteerit.

 Juomajauheita tutkittiin 772 ja niistä hylättiin 16 näytettä, 2,1%. Hylkäysperusteena olivat  proteiini, homeet, bakteerien kokonaismäärä ja koliformiset bakteerit.

Hedelmä- ja vihannesmehuja tutkittiin 1576 näytettä, joista hylättiin 7, vain 0,4%. Hylkäysperusteena olivat bakteerien kokonaismäärä, E113-väriaine ja homeet.

Limonadeista otettiin 872 näytettä, hylätyksi tuli 14 eli 1,6%. Hylkäysperusteena olivat hiivasienet, bakteerien kokonaismäärä, bentsoehappo, hiilidioksidipitoisuus ja erilaiset makeutusaineet.

Tilanne näyttää huonolta erityisesti vesien osalta, mutta positiivista asiassa on tulosten julkisuus ja levitys internetissä kaikkien luettavissa.  Elintarvike- ja lääkeviraston sivuilla julkaistaan jokaisesta hylätystä näytteestä provinssi, tuottajayrityksen nimi, tuottajayrityksen osoite, elintarvikkeen nimi, pakkauksen koko ja tyyppi, tuotemerkki, tuotantopäivä sekä hylkäysperuste.

Ilmansaasteita kuvaava asteikko

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuuden raja-arvot ilmaistaan Kiinassa siten, että ihmiset eivät voi lukemista suoraan päätellä hengitysilman vaarallisuutta. Alin raja-arvo on sama 50 kuin WHO:lla, Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Sen jälkeen lukemia kuvataaan huomattavasti epämääräisemmin kuin esim. Yhdysvalloissa.

Kiinassa viralliset lukemat eritellään:
0-50 erinomainen
51-100 hyvä
101-150 erittäin vähän saastunut
151-200 vähän saastunut
201-250 kohtalaisen saastunut
251-300 kohtalaisen pahoin saastunut
300- erittäin saastunut

Vastaavat lukemat esitetään Yhdysvalloissa:
0-50 hyvä
51-100 kohtalainen
101-150 epäterveellinen herkille henkilöille
151-200 epäterveellinen
201-300 erittäin epäterveellinen
300- vaarallinen

Niinpä esimerkiksi lukema välillä 151-200 katsotaan Kiinassa olevan vain 'vähän saastunut', mutta Yhdysvalloissa sen katsotaan olevan epäterveellinen.

Tämä puute on tuotu esiin Kiinassa jo useampi vuosi sitten ja siellä onkin nyt pyrkimys ottaa käyttöön asteikko ja kuvaus, joka selvemmin kertoo tilanteen vaarallisuuden ihmisille.

Pohjavesitilanne 2013

Tässä kuussa julkaistiin raportti Kiinan luonnonvaroista vuonna 2013. Raportista ilmenee pohjavesien onneton tilanne. Mittauspisteitä oli yhteensä 4778 kpl ja niissä veden laatu oli
• erittäin hyvä 498 mittauspistessä (10,4 %)
• hyvä 1287 mittauspistessä (26,9 %)
• melko hyvä 148 mittauspistessä (3,1 %)
• melko huono 2095 mittauspistessä (43,9 %)
• erittäin huono 750 mittauspistessä (15,7 %)

Näin ollen vedenlaatu oli huonoa siis 59,6 % mittauspisteistä.

Vuonna 2012 mittauspisteitä oli 4196 kpl. Siihen verrattuna laatu oli pysynyt samana 2795 mittauspisteessä (66,6 %), parantunut 647 (15,4 %) mittauspisteessä ja huonontunut 754 (18,0 %). Pohjavesitilanne on siis vuonna 2013 huonontunut entisestään.

Lähde:
http://www.mlr.gov.cn/xwdt/jrxw/201404/P020140422295411414695.pdf

Kun halpa muuttuu kalliiksi

Viime päivinä on tullut järkyttäviä uutisia Kiinan ympäristön tilasta.

Viime viikolla Gansun pääkaupungissa Lanzhoussa ihmiset hamstrasivat pullovettä koska heidän normaalisti käyttämänsä juomavesi oli saastunut juomakelvottomaksi. Eilen 22.4. tilanteeseen saatiin korjaus, ja Weiliya-vesilaitoksen johto esitti pahoittelunsa. Se lupaa seurata tiheämmin bentseenin ja muiden vaarallisten aineiden pitoisuuksia juomavedessä ja kehittää laaduntarkkailujärjestelmiä, joiden avulla asukkaat voivat milloin tahansa nähdä seurannan tulokset. Juomaveden laaduntarkkailuraportit tullaan julkaisemaan tiedotusvälineissä kuukausittain.

17.4.2014 julkaistiin Kiinan maaperän saastumista koskeva raportti. Seuranta oli vuosilta 2005-2013 ja se kattoi 6 300 000 km2 (Kiinan pinta-ala on 9 700 000 km2). Tutkituista alueista saastuneita oli 16.1 %

Tutkituilla alueilla oli saastumisrajan ylittäviä määriä kadmiumia (7 % tutkimuspisteistä), elohopeaa (1,6 %), arseenia (2,7 %), kuparia (2,1 %), lyijyä (1,5 %), kromia (1,1 %), sinkkiä (0,9 %) ja nikkeliä (4,8 %). Näiden lisäksi mitattiin bentseeniä (0,5 %), DDT:tä (1,9 %) sekä hiilivety-yhdisteitä (1,4 %).

Viljelymaasta 19,4 % oli saastunut ja syynä oli enimmäkseen kadmium, nikkeli, kupari, arseeni, elohopea, lyijy, DDT ja hiilivety-yhdisteet. Metsistä oli saastunut 10 %, syynä arseeni, kadmium, bentseeni ja DDT.

Raskaasti saastuttavan toiminnan ympäristöissä 36,3 % mittauspisteistä ylitti saastumisrajat. Teollisuusjätealueilla lukema oli 34,9 %, sieltä löytyi sinkkiä, elohopeaa, lyijyä, kromia, arseenia ja hiilivety-yhdisteitä. Nämä olivat pääasiassa kemian- ja kaivosteollisuuden tehtaiden alueita. Teollisuusalueilla mittauspisteistä 29,4 % ylitti saastumisrajat ja kiinteiden jätteiden käsittelyalueilla rajat ylitti 21,3 % mittauspisteistä. Öljynporausalueilla rajat ylitti 23,6 % mittauspisteistä ja kaivosalueilla 33,4 %. Moottoriteiden ympäristöissä saasterajat ylitti 20,3 % mittauspisteistä. Mittaus ulottui 150 metrin päähän moottoritiestä.

Raportissa ilmaistiin esim. monessako prosentissa mittauspisteistä oli aineita vähän, jonkun verran tai paljon, mutta absoluuttisia raja-arvoja eri luokkiin kuulumiselle ei ollut.

Kiinalaiset ovat joutuneet maksamaan koko maailman tehtaana toimimisesta kovan hinnan.

Lähteet:

http://www.infzm.com/content/100061
http://www.mep.gov.cn/gkml/hbb/qt/201404/W020140417558995804588.pdf