Jos Kiinan toisen lapsen politiikka käynnistyy sellaisena kuin se marraskuussa esiteltiin, synnytyssairaalat ovat uuden tilanteen edessä. Tähän asti synnyttäjät ovat enimmäkseen olleet kolmikymppisiä tai nuorempia.
Raskaana olevien naisten lukumäärä ei ainoastaan lisäänny vaan joukossa tulee olemaan varsinkin alkuvaiheessa suuri joukko naisia, joilla alkaa olla biologisesti viimeiset hetket saada toinen lapsi. Iäkkäät synnyttäjät tarvitsevat paljon seurantaa raskauden alusta asti. Monilla ensimmäinen lapsi on syntynyt keisarileikkauksella ja useimmille heistä on tehty lukuisia abortteja. Sen vuoksi iäkkäiden raskaudet ovat vielä enemmän riskiraskauksia, kuin pelkän synnyttäjän iän perusteella voisi odottaa. Vanhemmalla iällä raskaus myös todennäköisemmin päätyy keskenmenoon ja mahdollisiin uusintayrityksiin.
Tästä seuraa henkilöstöpula: Kiinassa on vain 0,03 kätilöä väestön 1000 henkeä kohti. Suomessa kätilöitä on väestömäärään suhteutettuna yli kymmenkertainen määrä, vuonna 2013 työssä oli 2318 kätilöä.
Nykyinen ajankohta hankaloittaa tilannetta entisestään siksi, että on menossa lampaan vuosi ja kiinalaiset synnyttävät lapsensa mieluummin tulevana apinan vuonna kuin kuluvana lampaan vuonna. Shanghailaisen sairaalan lääkärin (Shanghai First Maternity and Infant Health Hospital) Duan Taon mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla synnytysten määrä oli 10 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Ensi keväänä alkaa purkautua jonkinlainen patoutuma ja sitä jatkuu koko apinan vuoden ajan. Samaan aikaan alkavat toista lastansa odottavat ruuhkauttaa klinikoita.
Ongelmaa on pyritty helpottamaan marras-joulukuun aikana perustamalla vastaanottoja, joihin yli 35-vuotiaat toista lasta suunnittelevat äidit voivat mennä terveystarkastukseen ja saamaan neuvoja. Yksityiset sairaalat ovat kehittäneet asian ympärille erilaisia palvelupaketteja.
Tilanne on johtanut siihen, että uusien valmistuvien kätilöiden työtilanne on nyt erinomainen ja monilla on työsopimus allekirjoitettuna jo ennen valmistumista. Paikoitellen heille tarjotaan myös parempia työsuhde-etuja kuin muille sairaanhoitajille.
Lähteet:
http://www.jkb.com.cn/news/industryNews/2015/1201/381085.html
http://www.jkb.com.cn/news/familyPlanning/2015/1102/379643.html
http://gzdaily.dayoo.com/html/2015-11/24/content_3058151.htm
Suomen virallinen tilasto
http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=061_tyokay_tau_161&ti=Ty%F6llinen+ty%F6voima+ammattiryhm%E4n+%28AML+2010%29%2C++sukupuolen+ja+i%E4n+mukaan+2010&path=../Database/StatFin/vrm/tyokay/&lang=3&multilang=fi
Kiinan ajankohtaisia asioita kiinalaisesta nettimaailmasta. Blogitekstien lähteinä ovat kiinalaisilla verkkosivuilla julkaistu materiaali. Otsakekuvat omilta reissuilta teemana 'Kiinaa lännestä itään' - mosuokylänraittia Yunnanissa
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
perjantai 6. marraskuuta 2015
Kiinan aborttiluvut
Vaikka kiinalaiset avioparit saavat ehkä pian tehdä toisenkin lapsen, syntyvyyden säännöstely ei kuitenkaan lakkaa. Avioparit joutuvat edelleen hakemaan lupaa, ja kolmannen lapsen kohdalla rajoitukset jatkunevat yhtä ankarina kuin tähän asti toisen lapsen kohdalla ainakin siihen asti, kunnes todetaan, että väestörakenne ei nykyisillä toimenpiteillä korjaannu riittävästi. Ja avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei edelleenkään hyväksytä, vaan he jäävät ilman yhteiskunnallisia oikeuksiaan.
Yhden lapsen politiikan aikana tehtyjen aborttien lukumäärää voi vain arvailla. Yhden arvion mukaan niitä on tehty koko aikana 400 miljoonaa, toisen noin 13 miljoonaa vuosittain. Kiinan terveysministeriön tilastojen mukaan lukemat ovat paljon pienemmät, mutta sellaisenakin surillista luettavaa. Vuoden 2012 tilastossa kirurgisin toimenpitein tehtyjä abortteja on yli kuusi miljoonaa. Rannikkoseudun tiheään asutulla, korkeamman elintason alueella, tehdään abortteja suhteellisesti eniten. Vähiten abortteja tehtiin alueilla, missä asuu vähemmistökansoja, joiden lapsilukua ei ole rajoitettu.
Koko Kiinassa tehtiin vuonna 2012 kirurgisin toimenpitein 433 aborttia jokaista 1000 elävänä syntynyttä kohden. Suhteellisesti eniten niitä tehtiin Shanghaissa, jokaista syntynytta lasta kohden kaksi abortoitua. Pekingissä, Zhejiangissa ja Tianjinissa tehtiin jokaista syntynyttä lasta kohden vähintään yksi abortti. Alla olevassa taulukossa on vain kirurgisin toimenpitein tehdyt abortit.
Ehkäisyneuvonta on riittämätöntä ja esiaviollisia raskauksia seuraa aina abortti. Aborttiin voidaan pakottaa myös avioliitossa olevia, jos raskaus ei sovi viranomaisten suunnitelmiin. Toisaalta, toistuvasti tehdyt abortit lisäävät hedelmättömyyden riskiä, joten lopulta, siinä vaiheessa kun on halu ja lupa, saattaa se ainut ja lähes pakollinen (ainakin suvun haluama) lapsi jäädä tekemättä.
Vertailun vuoksi: vuonna 2012 Suomessa tehtiin 169 aborttia 1000 syntynytta lasta kohden.
Lähteitä:
Suomessa tehdyt abortit ja elävänä syntyneet vuonna 2012:
www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja-ja-linkkeja/tilastotietoa/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytysten_maara_suom/
tilastokeskus.fi/til/synt/2012/synt_2012_2013-04-12_tie_001_fi.html
Kiinan terveys- ja perhesuunnittelutilasto
www.nhfpc.gov.cn/htmlfiles/zwgkzt/ptjnj/year2013/pdf/t-7.pdf
Yhden lapsen politiikan aikana tehtyjen aborttien lukumäärää voi vain arvailla. Yhden arvion mukaan niitä on tehty koko aikana 400 miljoonaa, toisen noin 13 miljoonaa vuosittain. Kiinan terveysministeriön tilastojen mukaan lukemat ovat paljon pienemmät, mutta sellaisenakin surillista luettavaa. Vuoden 2012 tilastossa kirurgisin toimenpitein tehtyjä abortteja on yli kuusi miljoonaa. Rannikkoseudun tiheään asutulla, korkeamman elintason alueella, tehdään abortteja suhteellisesti eniten. Vähiten abortteja tehtiin alueilla, missä asuu vähemmistökansoja, joiden lapsilukua ei ole rajoitettu.
Koko Kiinassa tehtiin vuonna 2012 kirurgisin toimenpitein 433 aborttia jokaista 1000 elävänä syntynyttä kohden. Suhteellisesti eniten niitä tehtiin Shanghaissa, jokaista syntynytta lasta kohden kaksi abortoitua. Pekingissä, Zhejiangissa ja Tianjinissa tehtiin jokaista syntynyttä lasta kohden vähintään yksi abortti. Alla olevassa taulukossa on vain kirurgisin toimenpitein tehdyt abortit.
Ehkäisyneuvonta on riittämätöntä ja esiaviollisia raskauksia seuraa aina abortti. Aborttiin voidaan pakottaa myös avioliitossa olevia, jos raskaus ei sovi viranomaisten suunnitelmiin. Toisaalta, toistuvasti tehdyt abortit lisäävät hedelmättömyyden riskiä, joten lopulta, siinä vaiheessa kun on halu ja lupa, saattaa se ainut ja lähes pakollinen (ainakin suvun haluama) lapsi jäädä tekemättä.
Vertailun vuoksi: vuonna 2012 Suomessa tehtiin 169 aborttia 1000 syntynytta lasta kohden.
Lähteitä:
Suomessa tehdyt abortit ja elävänä syntyneet vuonna 2012:
www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja-ja-linkkeja/tilastotietoa/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytysten_maara_suom/
tilastokeskus.fi/til/synt/2012/synt_2012_2013-04-12_tie_001_fi.html
Kiinan terveys- ja perhesuunnittelutilasto
www.nhfpc.gov.cn/htmlfiles/zwgkzt/ptjnj/year2013/pdf/t-7.pdf
sunnuntai 18. lokakuuta 2015
Onko Kiinan yhden lapsen politiikka pian historiaa?
Kiinan tulevan 13. viisivuotissuunnitelman yksi kiinnostavimmista asioista on mahdollinen muutos syntyvyydensäännöstelypolitiikkaan. Päätöksentekoa varten mahdollisia seurauksia on tutkittu monissa tutkimuslaitoksissa ja joissakin raporteissa on suositeltu toisen lapsen sallimista kaikille.
Talouslehden toimittaja oli selvittänyt taustoja, mistä tässä yhteenveto.
Kiinan yhden lapsen politiikka käynnistettiin 35 vuotta sitten, mutta siihen alettiin aika pian sallia pieniä poikkeuksia. Vuonna 2013 tuli kuitenkin iso muutos, kun kaikki perheet, joissa jompi kumpi vanhemmista oli ainut lapsi, saivat anoa lupaa hankkia toinen lapsi. 90-luvulta lähtien Kiinan kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut koko ajan, ja nyt se on noin 1,4. Vuoden 2013 muutoksen jälkeen odotettiin, että vuosittain syntyy 2 miljoonaa lasta enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2014 lisäystä oli 470 000 ja 2015 toukokuun loppuun mennessä koko maan yli 11 miljoonasta luvan hakuun oikeutetuista vain 1,45 miljoonaa haki sitä.
Kiina on edelleen maailman väkirikkain maa, mutta sen väestörakenne on heikkenemässä. Vuonna 2014 yli 65-vuotiaita oli 137 miljoonaa (10,1 % väestöstä). Vanhusväestön osuus ei ole vain korkea, vaan sen muutos on tapahtunut nopeasti. Kun 1960-luvun babyboomissa syntyneet tulevat 65-vuoden ikään, muutos nopeutuu entisestään. WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2050 Kiinan väestöstä 35 % on yli 60-vuotiaita.
Pitkään kestänyt matala syntyvyys on aiheuttanut ongelmia ikäryhmien toisessa päässä. Vuonna 1982 oli 0-14 -vuotiaita 33,6 %, mutta vuonna 2010 enää vain 16,6 %. Myös työikäisten määrä on vähentynyt. Vuodesta 2012 lähtien työikäisten määrä on vähentynyt useita miljoonia joka vuosi, sillä työikäiset myös ikääntyvät. Tämä on suuri shokki Kiinalle, joka on ollut kauan 'maailman tehdas', sillä enää ei ole riittävää määrää työväestöä tukemaan Kiinan talousihmettä.
Koska väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys vähentävät työikäisen väestön määrää, se asettaa tulevaisuudessa perheille ja yhteiskunnalle suuria paineita. Yhden lapsen politiikka on johtanut '4-2-1'-perhemalliin, ja sen vuoksi nuorilla on vaikeuksia selvitä vanhempien sukupolvien auttamisesta.
Ennusteen mukaan vuonna 2020 on 49 miljoonaa 24-28 -vuotiasta miestä ja vain 39 miljoonaa 22-26 -vuotiasta naista, eroa on 10 miljoonaa! Tästä syystä suuri osa miehistä tulee jäämään naimattomiksi ja se aiheuttaa perheille ja yhteiskunnalla uudenlaisen riskin.
Syntyvyyden säännöstelyllä voidaan vaikuttaa paljon väestörakenteeseen. Vuoteen 2020 mennessä on koko maassa työllisyyskriisi, eläkeläiskriisi ja niistä tulee yhteiskunnalle valtava haaste. Nyt pitäisi vapauttaa toisen lapsen hankinta, sen jälkeen luopua koko lapsirajoituksesta ja rohkaista lasten hankintaan. Ne eivät kaikkea ratkaise, mutta ovat suora ja käytönnöllinen tapa lähestyä ongelmaa.
Kiinan väestöongelmista on ollut nähtävissä merkkejä jo pitkään. Vuonna 2012 havaittu työikäisen väestön nettovähenemisen lisäksi uusi hälyttävä merkki on se, että lapsentekohelpotuksista huolimatta sillä ei ole ollut suurta vaikutusta, odotettua neljättä babyboomia ei ole tullut.
Kiinan kolmas baby boom oli 1986-1990 ja sen perusteella olisi pitänyt ilmaantua uusi baby boom. Kun sen lisäksi vuoden 2013 lopulla helpotettiin toisen lapsen hankintaa, viranomaiset olivat vakuuttuneita, että syntyvyys tulee lisääntymään. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista baby boomia.
Baby boomia odottavat eivät ole huomanneet, että kiinalaisten halu tehdä lapsia on erittäin matala. Vuoden 2010 väestölaskennassa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,18, mutta tutkijat uskovat, että oikea luku on 1,4. Sekin on kaukana väestömäärän tasaisena pitävästä luvusta 2,1. Lastenhankintahaluissa ja syntymäluvuissa on yhä iso ero. Viisi vuotta kestänyt seurantatutkimus osoitti, että vain kolmannes perheistä, jotka olisivat voineet hankkia toisen lapsen, teki niin. Osa sanoi, että he haluaisivat, mutta eivät kuitenkaan hankkineet. Tulos ei ihmetyttänyt tutkijoita, sillä lapsen hankintaa vaikeuttaa vielä kolme tekijää: lapsen hankintaa siirretään kunnes se ei enää onnistu, hedelmättömyys ja se että lopulta valitaan mieluummin ura kuin toinen lapsi.
Koska matala syntyvyys vaikuttaa talouteen viiveellä, sen vakavia seurauksia ei osata arvioida riittävästi. Tilanne on hyvä muutaman vuosikymmenen, mutta sitä joudutaan myöhemmin maksamaan sata vuotta takaisin, ja se on iso taakka taloudelliselle kehitykselle. Osa on sitä mieltä, että Kiinan tämänhetkisen talousahdingon pääasiallinen aiheuttaja on väestörakenne. Se vähentää investointeja ja edelleen lisää talouden alamäkeä.
Tutkijoiden mielestä edellä mainituista syistä johtuen toisen lapsen hankkiminen pitäisi vapauttaa kokonaan jossain vaiheessa.
Lähde:
www.yicai.com/news/2015/10/4697889.html
Asiaan liittyen aikaisempia blogitekstejä:
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/01/shanghailaisten-toisen-lapsen-politiikka.html
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/05/toinen-lapsi-kiinalaisperheisiin.html
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/04/kiinan-kasvava-vanhusvaesto.html
Talouslehden toimittaja oli selvittänyt taustoja, mistä tässä yhteenveto.
Kiinan yhden lapsen politiikka käynnistettiin 35 vuotta sitten, mutta siihen alettiin aika pian sallia pieniä poikkeuksia. Vuonna 2013 tuli kuitenkin iso muutos, kun kaikki perheet, joissa jompi kumpi vanhemmista oli ainut lapsi, saivat anoa lupaa hankkia toinen lapsi. 90-luvulta lähtien Kiinan kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut koko ajan, ja nyt se on noin 1,4. Vuoden 2013 muutoksen jälkeen odotettiin, että vuosittain syntyy 2 miljoonaa lasta enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2014 lisäystä oli 470 000 ja 2015 toukokuun loppuun mennessä koko maan yli 11 miljoonasta luvan hakuun oikeutetuista vain 1,45 miljoonaa haki sitä.
Vanha väestö ja matala syntyvyys on 'uusi normaali'
Kiina on edelleen maailman väkirikkain maa, mutta sen väestörakenne on heikkenemässä. Vuonna 2014 yli 65-vuotiaita oli 137 miljoonaa (10,1 % väestöstä). Vanhusväestön osuus ei ole vain korkea, vaan sen muutos on tapahtunut nopeasti. Kun 1960-luvun babyboomissa syntyneet tulevat 65-vuoden ikään, muutos nopeutuu entisestään. WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2050 Kiinan väestöstä 35 % on yli 60-vuotiaita.
Pitkään kestänyt matala syntyvyys on aiheuttanut ongelmia ikäryhmien toisessa päässä. Vuonna 1982 oli 0-14 -vuotiaita 33,6 %, mutta vuonna 2010 enää vain 16,6 %. Myös työikäisten määrä on vähentynyt. Vuodesta 2012 lähtien työikäisten määrä on vähentynyt useita miljoonia joka vuosi, sillä työikäiset myös ikääntyvät. Tämä on suuri shokki Kiinalle, joka on ollut kauan 'maailman tehdas', sillä enää ei ole riittävää määrää työväestöä tukemaan Kiinan talousihmettä.
Koska väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys vähentävät työikäisen väestön määrää, se asettaa tulevaisuudessa perheille ja yhteiskunnalle suuria paineita. Yhden lapsen politiikka on johtanut '4-2-1'-perhemalliin, ja sen vuoksi nuorilla on vaikeuksia selvitä vanhempien sukupolvien auttamisesta.
Ennusteen mukaan vuonna 2020 on 49 miljoonaa 24-28 -vuotiasta miestä ja vain 39 miljoonaa 22-26 -vuotiasta naista, eroa on 10 miljoonaa! Tästä syystä suuri osa miehistä tulee jäämään naimattomiksi ja se aiheuttaa perheille ja yhteiskunnalla uudenlaisen riskin.
Syntyvyyden säännöstelyllä voidaan vaikuttaa paljon väestörakenteeseen. Vuoteen 2020 mennessä on koko maassa työllisyyskriisi, eläkeläiskriisi ja niistä tulee yhteiskunnalle valtava haaste. Nyt pitäisi vapauttaa toisen lapsen hankinta, sen jälkeen luopua koko lapsirajoituksesta ja rohkaista lasten hankintaan. Ne eivät kaikkea ratkaise, mutta ovat suora ja käytönnöllinen tapa lähestyä ongelmaa.
Matala syntyvyys vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen
Kiinan väestöongelmista on ollut nähtävissä merkkejä jo pitkään. Vuonna 2012 havaittu työikäisen väestön nettovähenemisen lisäksi uusi hälyttävä merkki on se, että lapsentekohelpotuksista huolimatta sillä ei ole ollut suurta vaikutusta, odotettua neljättä babyboomia ei ole tullut.
Kiinan kolmas baby boom oli 1986-1990 ja sen perusteella olisi pitänyt ilmaantua uusi baby boom. Kun sen lisäksi vuoden 2013 lopulla helpotettiin toisen lapsen hankintaa, viranomaiset olivat vakuuttuneita, että syntyvyys tulee lisääntymään. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista baby boomia.
Baby boomia odottavat eivät ole huomanneet, että kiinalaisten halu tehdä lapsia on erittäin matala. Vuoden 2010 väestölaskennassa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,18, mutta tutkijat uskovat, että oikea luku on 1,4. Sekin on kaukana väestömäärän tasaisena pitävästä luvusta 2,1. Lastenhankintahaluissa ja syntymäluvuissa on yhä iso ero. Viisi vuotta kestänyt seurantatutkimus osoitti, että vain kolmannes perheistä, jotka olisivat voineet hankkia toisen lapsen, teki niin. Osa sanoi, että he haluaisivat, mutta eivät kuitenkaan hankkineet. Tulos ei ihmetyttänyt tutkijoita, sillä lapsen hankintaa vaikeuttaa vielä kolme tekijää: lapsen hankintaa siirretään kunnes se ei enää onnistu, hedelmättömyys ja se että lopulta valitaan mieluummin ura kuin toinen lapsi.
Koska matala syntyvyys vaikuttaa talouteen viiveellä, sen vakavia seurauksia ei osata arvioida riittävästi. Tilanne on hyvä muutaman vuosikymmenen, mutta sitä joudutaan myöhemmin maksamaan sata vuotta takaisin, ja se on iso taakka taloudelliselle kehitykselle. Osa on sitä mieltä, että Kiinan tämänhetkisen talousahdingon pääasiallinen aiheuttaja on väestörakenne. Se vähentää investointeja ja edelleen lisää talouden alamäkeä.
Tutkijoiden mielestä edellä mainituista syistä johtuen toisen lapsen hankkiminen pitäisi vapauttaa kokonaan jossain vaiheessa.
Lähde:
www.yicai.com/news/2015/10/4697889.html
Asiaan liittyen aikaisempia blogitekstejä:
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/01/shanghailaisten-toisen-lapsen-politiikka.html
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/05/toinen-lapsi-kiinalaisperheisiin.html
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/04/kiinan-kasvava-vanhusvaesto.html
sunnuntai 16. elokuuta 2015
Kiinan ympäristöraportti 2014 – rannikkomeri
Kiinan ympäristönsuojeluministeriö julkaisi toukokuun lopulla vuosiraportin Kiinan ympäristön tilasta. Kerroin 8.8. blogissani tiivistetysti manneralueen vesistöistä ja tällä kertaa olen tiivistänyt rannikkomerta koskevia tietoja.
Meriveden laatustandardissa on neljä luokkaa, joista I-luokan vesialueet sopivat kalateollisuuteen ja suojelualueiksi, II-luokan alueet virkistyskäyttöön (mm. uimiseen) ja ihmisravintoa tuottavan teollisuuden käyttöön, III-luokan alueet muun teollisuuden käyttöön ja maisemamatkailuun ja IV-luokan alueet sopivat satamatoimintojen kehittämiseen.
Yleistilanne rannikkovesissä: I-luokassa oli 28,6 %, II-luokassa oli 38,2 %, III-luokassa oli 7,0
%, IV-luokassa oli 7,6 % ja vielä sitäkin huonompia oli 18,6 %.
Yllä laatuluokkien
jakautuminen kartalla.
Seuraavassa kahdessa kuvassa
pylväät ilmaisevat mittauksissa saatujen laatuluokkien prosenttiosuuksia. Sinisen osuuden alueet sopivat kalateollisuuteen ja suojelualueiksi, vihreän osuuden alueet virkistyskäyttöön (mm. uimiseen) ja ihmisravintoa tuottavan
teollisuuden käyttöön, keltaisen osuuden alueet muun teollisuuden käyttöön ja maisemamatkailuun, oranssin osuuden alueet satamatoimintojen kehittämiseen.
Yllä tilanne neljällä
merellä ja kokonaisuudessaan.
1. Bohainmeri Keltaisenmeren
pohjoisosassa (Peking, Tianjin)
2. Keltainen meri (Shandong,
Jiangsu)
3. Itä-Kiinan meri (Shanghai, Zhejiang)
4. Etelä-Kiinan meri (Guangdong, Guangzhou, Guangxi)
5. Kokonaistilanne
Yllä tilanne tärkeimmillä merenlahdilla.
1. Keltaisenjoensuu
2. Jiaozhounlahti (Shandongin niemimaan eteläpuolella)
3. Fuzhoun edusta (mantereella Taiwanin kohdalla)
4. Bohainmeri (Tianjinin edustalla)
5. Liaodonginlahti (Bohainmeren osa)
6. Hangzhounlahti (Shanghain eteläpuolella)
7. Jangtsensuu
8. Helmijoensuu (Guangzhoun edustalla)
9. Beibunlahti (Etelä-Kiinan meren länsiosassa)
Lähteet:
Meriveden laatustandardi GB 3097-1997
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)