Käytettävissä olevat tulot kasvavat ja tuloerot kutistuvat
Keskimääräiset käytettävissä olevat vuositulot henkeä kohti olivat 21966 yuania, vuodesta 2012 oli kasvua 33,0 %. Kun huomioidaan hintojen nousu, todellinen kasvu on 25,4 %, keskimääräinen vuosikasvu 7,8 %.
Kaupunkiväestön keskitulot olivat 31195 yuania ja maaseutuväestön 11422 yuania. Maaseutuväestön tulot ovat paljon pienemmät, mutta ne ovat kasvaneet vuoden 2012 jälkeen kaupunkilaisten tuloja enemmän. Kaupunkilaisten ja maalaisten tulojen suhde on 2,73, mikä on 0,08 pienempi kuin vuonna 2013.
Alueiden väliset tuloerot kutistuvat. Maan länsiosassa, missä tulotaso on matalin, asukkaiden keskimääräiset tulot ovat kasvaneet vuodesta 2013 lähtien 10,1 % vuodessa, maan keskiosan asukkaisiin verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä enemmän, itäosan asukkaisiin verrattuna 0,9 prosenttiyksikköä enemmän ja koillisalueen asukkaihin verrattuna 1,7 prosenttiyksikköä enemmän. Maan itä- ja länsiosien asukkaiden keskimääräinen käytettävissä olevien tulojen suhde oli 0,03 yksikköä pienempi kuin vuonna 2013. Vastava pienentyminen itä- ja keskiosan asukkaiden välillä oli 0,02 yksikköä.
Vuonna 2015 Gini-kerroin on 0,462, mikä on 0,012 pienempi kuin vuonna 2012.
Maaseudun köyhyys on vähentynyt merkittävästi. Köyhyysrajan alapuolella oli 55,75 miljoonaa maaseudun asukasta, 43,24 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2012, vähennystä 43,7 %. Heitä oli 5,7 % koko väestöstä, 4,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2012. (Jompikumpi on väärin, köyhien määrä tai osuus koko väestöstä).
Köyhien alueiden keskimääräiset käytettävät tulot asukasta kohden olivat 7653 yuania, mikä on maaseudun keskituloista 67,0 %. Vuodesta 2012 on kasvua 4,8 prosenttiyksikköä.
Köyhän maaseudun tulot kasvoivat nopeammin kuin muualla maaseudulla. Vuosien 2013-2015 aikana köyhän maaseudun asukaskohtaiset tulot kasvoivat 46,8 %, vuosikeskiarvo 13,6 %. Kun vähennetään hintojen nousun vaikutus, todellinen vuosittainen keskinousu on 11,5 %, mikä on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maaseudulla keskimäärin. Köyhien alueiden ja muun maaseudun tuloerot kutistuvat vähitellen.
Kotitalouksien kulutuksen kasvu jatkuu
Vuonna 2015 Kiinassa keskimääräinen kulutus henkilöä kohden on 15712 yuania, vuodesta 2013 kasvua 18,8%. Kun huomioidaan hintojen muutokset, todellinen kasvu oli 14,9% ja vuosittainen keskimääräinen 7,2%.
Kaupunkilaisilla kulutus oli asukasta kohden 21392 yuania ja maaseutuväestöllä 9223 yuania. Maaseutuväestön vuosittainen keskimääräinen kulutus kasvoi kaupunkilaisten kulutusta nopeammin, eroa oli 3,7 prosenttiyksikköä.
Elintarvikkeisiin, tupakkaan ja alkoholiin käytettiin 4814 yuanin henkilöä kohden. Vuodesta 2013 kasvua 16,7 %, keskimääräinen vuosikasvu 8,0 %. Koko maan kansalaisten elintarvikkeiden, tupakan ja alkoholin kulutuksen osuus koko kulutuksesta vuonna 2013 oli 31.2 % ja laski vuonna 2015 lukuun 30,6 %. Kaupungeissa osuus oli 29,7 %, ja maaseudulla 33,0 %.
Elintarvikkeiden painopiste siirtyy viljasta lihatuotteisiin. Kaupunkien asukkaat käyttivät keskimäärin asukasta kohden viljatuotteita 113 kg (vuodesta 2013 vähennystä 7,2 %), 29 kg lihaa (lisäystä 1,7 %) , siipikarjaa 9 kg (lisäystä 16,2 %), munia 10 kg (lisäystä 11,2 %).
Maaseudun asukkaat käyttivät keskimäärin asukasta kohden viljatuotteita 160 kg (vuodesta 2013 vähennystä 10,6 %), 23 kg lihaa (lisäystä 3,0 %) , siipikarjaa 7 kg (lisäystä 15,5 %), munia 8 kg (lisäystä 19,3 %).
Liikenne- ja kommunikaatiokustannukset nousivat muita kustannuksia enemmän. Niiden keskimääräiset kulut asukasta kohden olivat 2087 yuania, vuoteen 2013 verrattuna kasvua 28,3 %, keskimääräinen vuosikasvu 13,3 %. Koulutuksen, kulttuurin ja huvitusten kulut kasvoivat myös reilusti. Niihin käytettiin 1723 yuania per henkilö, vuoteen 2013 verrattuna lisäystä 23,3 %, keskimääräinen vuosikasvu 11,0 %. Kansalaisen terveydenhuoltoon käyttämät rahasummat ovat kasvaneet nopeasti: vuonna 2015 siihen meni 1165 yuania per henkilö, vuodesta 2013 kasvua 27,7 %, keskimääräinen vuosikasvu 13,0 %.
Peruspalvelujen taso nousi ja elinolot paranivat sen mukaan
Kaupunkialueilla tiet, sähkö, puhelin ja kaapeli-TV on rakennettu lähes kaikkialle. Myös maaseudulla on infrastruktuuria parannettu huomattavasti.
Samanaikaisesti tietotekniikan käyttö lisääntyy nopeasti. Sataa kaupunkitaloutta kohden on 112,3 (vuodesta 2013 kasvua 43 %) puhelinta, jolla voi selata intenetiä, maaseudulla 69,2 kappaletta (kasvua 52,8 %). Sataa kaupunkitaloutta kohden oli 67,3 tietokonetta, joilla oli pääsy internetiin (kasvua 11,4 %), maaseudulla 18,8 (kasvua 28,9 %).
Terveydenhuolto ja koulutuspalvelut paranivat. Kaupunkien kotitalouksista 82,5 % on alueilla, missä on oma terveysasema, ja maaseudulla vastaava luku on 85,9 %. Kaupunkien kotitalouksista 98,4 % on alueilla, missä on verrattain helppo käydä alakoulua, maaseudulla vastaava luku on 83,4 %. Kaupunkien kotitalouksista 97,2 % on alueilla, missä jätehuolto on hoidettu keskitetysti ja maaseudulla vastaava luku on 60,4 %.
Elinolot paranevat vähitellen. Kaupunkien talouksissa 88,1 prosentissa on vesivessa, ja maaseudulla luku on 26,3 %. Kaupunkien talouksista 94,2 % käyttää puhtaita polttoaineita, maaseudulla luku on 44,6 %, kasvua 5,7 prosenttiyksikköä. Puhdas polttoainetta viittaa polttoaineisiin, jotka eivät palaessaan tuota ihmisille tai ympäristölle haitallisia aineita, ainakaan kovin paljoa. Kaupunkien talouksista 92,1 % juo puhdistettua hanavettä, maaseudulla luku on 44,0 %.
Lähde:Kiinan tilastovirasto
www.stats.gov.cn/tjsj/sjjd/201603/t20160308_1328214.html
