Kiinan ympäristöraportti 2015 - ilmanlaatu

Vuonna 2012 Kiinassa julkaistiin uusi ilmanlaatustandardi, joka asetti ensimmäistä kertaa raja-arvot myös PM2.5-pienhiukkasille. Ensimmäisessä vaiheessa 1.1.2013 lähtien 74 kaupungin ilmanlaatua on arvioitu tämän uuden standardin mukaisesti.  Kyseessä ovat suoraan valtion hallinnon alaiset kaupungit, maakuntien pääkaupungit sekä useita kaupunkeja Peking-Tianjin-Hebei-alueella sekä Jangtse-joen suun ja Helmijoen suun alueilla. Toisessa vaiheessa vuoden 2014 alusta seurantaan tuli 87 uutta kaupunkia. 1.1.2015 alusta seurantaan tuli vielä 177 uutta kaupunkia joten seurannassa on nyt kaikkiaan 338 kaupunkia.

Seurannan kohteet

Seurannassa tarkasteltiin rikkidioksidin, typpidioksidin, otsonin, hiilimonoksidin ja pienhiukkasten (PM2.5 ja PM10) suhteellisia osuuksia. Alla raja-arvot, joiden alapuolelle jäävät lukemat kuuluvat erinomainen- tai hyvä-luokkaan:

rikkidioksidi (SO2)            60 µg/m3 (vuosikeskiarvo)
typpidioksidi (NO2)           40 µg/m3 (vuosikeskiarvo)
otsoni (O3)                     160 µg/m3 (pahin 8 h keskiarvo)
hiilimonoksidi (CO)             4 millig/m3 (vuorokausikeskiarvo)
pienhiukkaset 10 (PM10)   70 µg/m3 (vuosikeskiarvo)
pienhiukkaset 2.5 (PM2.5) 35 µg/m3 (vuosikeskiarvo)


Nämä Kiinassa käytetyt raja-arvot ovat löysemmät kuin EU:ssa, esimerkiksi PM2.5 -pitoisuuden vuotuinen raja-arvo on EU:ssa 25 µg/m3. Arvioinnissa käytetyissä AQI-lukemissa (air quality index) on myös löysemmät rajat kuin muualla, missä hyvän ilmanlaadun raja on AQI=50. Kiinassa hyväksyttävän ilmanlaadun raja-arvoksi oli asetettu AQI=100. Ja sen jälkeen:

• jos AQI on 101-150, ilma on vähän saastunut
• jos AQI on 151-200, ilma on keskisaastunut
• jos AQI on 201-300, ilma on pahoin saastunut
• jos AQI on yli 300, ilma on vakavasti saastunut

Tulokset

Seurannassa olevissa 338 kaupungissa mittaustulokset pysyivät asetettujen raja-arvojen sisällä 73:ssa kaupungissa (21,6 %) ja 265:ssa ne ylittyivät. Ensimmäisen vaiheen 74 kaupungista 11:ssä ilmanlaatu oli hyväksyttävä (14,9 %). Syynä raja-arvon ylitykseen oli useimmiten PM2.5 –pienhiukkaset (66,8 %), otsoni (16,9 %) tai PM10 –pienhiukkaset (15,0 %), harvemmin typpidioksidi (0,5 %), rikkidioksidi (0,5 %) tai hiilimonoksidi (0,3 %).

Vain kuudessa Kiinan syrjäseuduilla sijaitsevassa kaupungissa oli joka päivä hyväksyttävä AQI-lukema. Kaupungit olivat syrjäseuduilla sijaitsevat Ma'erkang (Sichuan), Lijiang (Yunnan), Xianggelila (Yunnan), Tacheng (Xinjiang), Ali (Tibet) ja Linzhi (Tibet). 30 kaupungissa oli hyväksyttävät lukemat keskimäärin harvemmin kuin joka toinen päivä.

Alla olevissa kuvissa on kuuden yhdisteen päästömäärien vuosikeskiarvojen jakautuminen vuoden 2013 jälkeen, jolloin PM2.5 seuranta aloitettiin. Raportin käyttämässä värikoodauksessa sininen = erinomainen, vihreä = hyvä.

Lukuohje: Vuonna 2013 rikkidioksidi SO2: kaupungeista 17,5 %:ssa rikkidioksidipäästöjen vuosikeskiarvo ei ylitä 20 mikrogrammaa kuutiossa.

2013:

 

Yllä 74 kaupungin tilanne vuonna 2013   

2014:

  
Yllä 161 kaupungin tilanne vuonna 2014.

2015:

 
Yllä 338 kaupungin tilanne vuonna 2015. 

Piirakoita tarkastellessa näyttää, että tilanne on parantunut erittäin selvästi vuodesta 2013 lähtien. Näin varmasti jossain määrin onkin, mutta on huomattava, että tarkastelussa eivät ole täsmälleen samat kaupungit vaan seurannassa olevien kaupunkien määrä  on vuosittain lisääntynyt.

Seuraavassa kahdessa kuvassa on paremmin verrannollisia pylväitä, sillä kaikki tiedot koskevat ensimmäisen vaiheen 74 kaupunkia.




Yllä päästöjen vuosikeskiarvot 74 ensimmäisen vaiheen kaupungissa vuosina 2013 (sininen), 2014 (punainen) ja 2015 (vihreä). Vain otsonin määrä on lisääntynyt, muut ovat vähentyneet.




Yllä vähintään ’hyvä’-luokkaan (kiinalaisen standardin mukaan) kuuluvien kaupunkien prosenttiosuudet 74 ensimmäisen vaiheen kaupungissa eri päästölajien osalta vuosina 2013 (sininen), 2014 (punainen) ja 2015 (vihreä). Pienhiukkasten osalta tilanne on edelleen kaukana tavoitteesta.

Happosateet:

2015:

Yllä olevassa kuvassa on happosateiden sijainti kartalla 2015. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle maan kaakkoisosaan.

Vertailun vuoksi alla pari aikaisemman vuoden happosadekarttaa.

2014:

 
Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2014. 

2011: 

 

Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2011. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle Zhejiangin, Jiangxin, Fujianin, Hunanin maakuntiin ja suurimpaan osaan Chongqingia sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoihin ja Hubein länsiosaan, Sichuanin kaakkoisosaan ja Guangxin pohjoisosaan. Suurin keskittymä on Chongqingin ympäristössä.


Lähteet:
Ympäristöraportit

2015: www.mep.gov.cn/gkml/hbb/qt/201606/W020160602413860519309.pdf
2014: www.zhb.gov.cn/gkml/hbb/qt/201506/W020150605384146647135.pdf
2013: www.mep.gov.cn/zhxx/tpxw/201406/P020140604597469704833.pdf

Ilmanlaatustandardi:
kjs.mep.gov.cn/hjbhbz/bzwb/dqhjbh/dqhjzlbz/201203/W020120410330232398521.pdf