lauantai 27. kesäkuuta 2015

Kiinan ympäristöraportti 2014 – ilmanlaatumuutokset

Jatkan vielä edellistä blogipostaustani täydentämällä sitä aikaisempien vuosien tiedoilla. Pitoisuuksista on vain kahden vuoden tiedot, happosateista vuodesta 2007 lähtien.

Koska vuonna 2013 otettiin käyttöön uuden ilmanlaatustandardin ensimmäinen vaihe, tässä esitetään vain kahden vuoden seurannan tuloksia. Siinä on seurattu 74 kaupungin ilmanlaatua uuden standardin mukaisesti.  Kyseessä ovat suoraan valtion hallinnon alaiset kaupungit, maakuntien pääkaupungit sekä useita kaupunkeja Peking-Tianjin-Hebei-alueella sekä Jangtse-joen suun ja Helmijoen suun alueilla.

Alla seurannan kohteet ja niiden raja-arvot, joiden alapuolelle jäävät lukemat kuuluvat vähintään ’hyvä’-luokkaan.

rikkidioksidi (SO2)60 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
typpidioksidi (NO2)40 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
otsoni (O3)160 mikrog/m3 (pahin 8 h keskiarvo)
hiilimonoksidi (CO)4 millig/m3 (vuorokausikeskiarvo)
pienhiukkaset 10 (PM10)70 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
pienhiukkaset 2.5 (PM2.5)35 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)




 
Kuvassa päästöjen keskiarvolukemat 74 kaupungissa vuosina 2013 (vaaleansininen) ja 2014 (tummansininen). Vain otsoni on lisääntynyt  vuonna 2014, muut ovat vähentyneet.


 
Kuvassa vähintään ’hyvä’-luokkaan kuuluvien kaupunkien prosenttiosuudet mitatuissa 74 kaupungissa eri päästölajien osalta vuosina 2013 (vaaleansininen) ja 2014 (tummansininen). Paras tilanne on hiilimonoksiidin osalta, huonoin PM2.5.


Happosateet

Alla on eriteltynä niiden mittauspaikkojen prosenttiosuudet, joiden pH-vuosikeskiarvo on alle 5,6.


 
Kuvassa mitattujen pH-vuosikeskiarvojen osuus eri luokissa vuosina 2007 - 2014. Vuosiluvun alla suluissa on mittauspisteiden lukumäärä kyseisenä vuonna. Vuonna 2011 on tapahtunut jokin dramaattinen muutos tai mittaustapaa tai paikkoja on muutettu. Vuosien 2013 ja 2014 välillä ei näyttäisi olevan määrissä suurta muutosta, mutta alla olevista kartoista näkyy selvästi, että tilanne on parantunut sisämaassa mutta pahentunut rannikkomaakunnissa.


 

 

Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2008. Suurin osa on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle Sichuanin ja Yunnanin itäosiin, suurimpaan osaan Zhejiangin, Fujianin, Jiangxin, Hunanin ja  Chongqingin maakuntia sekä Jangtse- ja Helmijoen suistoihin.

 
 

 
Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2010. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle ja Qinghain ylängön itäpuolelle suurimpaan osaan Zhejiangin, Jiangxin, Hunanin  ja Fujianin maakuntia, Jangtse-joen suistoon, Anhuin eteläosaan, Hubein länsiosaan, Chongqingin eteläosaan, Sichuanin kaakkoisosaan, Guizhoun koillisosaan, Guangxin koillisosaan ja Guangdongin keskiosaan.




 

Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2012. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle ja Qinghain ylängön itäpuolelle suurimpaan osaan Zhejiangin, Jiangxin, Fujianin, Hunanin ja Chongqingin maakuntia sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoihin, Sichuanin kaakkoisosaan ja Guangxin pohjoisosaan.


 

Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2013. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle
suurimpaan osaan Jiangxin, Fujianin, Hunanin ja Chongqingin maakuntia sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoihin ja Sichuanin kaakkoisosaan.
 


 

Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2014. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle ja Qinghain ylängön itäpuolelle suureen osaan Zhejiangin, Jiangxin, Fujianin, Hunanin ja Chongqingin alueita sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoihin.



2012: www.mep.gov.cn/gkml/hbb/qt/201306/W020130604382172090857.pdf
2011: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/201206/P020120613514213036579.pdf
2010: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/201106/P020110603390794821945.pdf
2009: www.zhb.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/201006/P020100603551633387739.pdf

2008: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/200906/P020090609397520028674.pdf 
2007: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/200811/P020081117576706872057.pdf