Kiinan siirtotyöläiset 2016 - määrät ja muuttovirrat

Kiinan tilastovirasto julkaisi vuoden 2016 tietoja siirtotyöläisistä. He ovat henkilöitä, joilla on maaseudulle rekisteröity asuinpaikka (hukou), mutta he ovat väliaikaisesti muuttaneet työn vuoksi.

Kiinan taloutta alettiin kehittää maan itäosa edellä ja sinne virrannut siirtotyöläisten joukko on ollut Kiinan talousihmeen mahdollistaja. Hallitsematon muutto ja yhteiskunnalliset muutokset ovat kuitenkin aiheuttanut ongelmia ja muuttoa itärannikon suurkaupunkeihin on pyritty rajoittamaan tekemällä suuria investointeja sisämaassa. Siirtotyöläiset työllistyvät nyt yhä useammin omassa maakunnassaan, jopa rekisteröidyllä asuinalueellaan (hukounsa alueella).

Ennen tyypillinen siirtotyöläinen työskenteli suurkaupungin tehtaassa kokoonpanolinjalla, tulevaisuudessa yhä useammin lähempänä kotiansa jossain palveluammateissa.

Kun tässä blogissa puhutaan siirtolaismääristä, kyse on kokonaismäärästä, ei vuonna 2016 muuttaneista. 

Siirtotyöläisiä oli 281 miljoonaa, 4,24 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Siirtotyöläisten määrän kasvu on hidastunut vuoden 2011 yli neljästä prosentista vuoden 2015 1,3 %:een ja viime vuoden 1,5 %:iin. 

Koko väestöön suhteutettuna siirtotyöläisiä on 20 %. Itäosta oli lähtenyt 20 %, keskiosasta 25 %, länsiosasta 20 % ja koillisosasta 9 % väestöstä. Työikäisestä väestöstä (907,47 miljoonaa) siirtotyöläisenä oli 31 % ja työllisistä (776,03 miljoonaa) 36,3 %.
     

Muuttokohteet on jaoteltu neljään tasoon:

• muutto oman hukoun alueella
• muutto hukoun alueelta maakunnan sisällä
• muutto maakunnasta alueen (itä, keski, länsi, koillinen) sisällä
• muutto  toiselle alueelle.

1. MUUTTO HUKOUN ALUEELLA TAI SEN ULKOPUOLELLE

281 miljoonaasta siirtotyöläisestä oman hukounsa alueella työskenteli 112 miljoonaa (39,9 %), mikä on 3,74 miljoonaa enemmän kuin 2015, kasvua 3,4 % (0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin 2015).

Hukoun alueen ulkopuolella työskenteli 169 miljoonaa, ja se on 0,5 miljoonaa enemmän kuin 2015, kasvua 0,3 % (kasvuvauhti hidastunut 0,1 prosenttiyksikkköä vuodesta 2015). Oman hukounsa alueen ulkopuolella asuvien osuus siirtotyöläisistä oli 60,1 %, mikä on tasaisesti laskenut vuodesta 2011, jolloin heidän osuutensa oli 62,8 % (2011 vuosikasvua 3,4 %).

Suurta muutosta kuvaa se, että uusista siirtotyöläisistä 88,2 % jäi oman hukounsa alueelle.

 

2. MUUTTO MAAKUNNAN SISÄLLÄ TAI SIELTÄ ULOS

Vuonna 2016 oman hukoun ulkopuolella asui 169,34 siirtotyöläistä, heistä oman maakunnan sisällä 92,68 miljoonaa ja jossain toisessa maakunnassa 76,66 miljoonaa (45,3 %). Toiseen maakuntaan muuttaneiden määrässä oli laskua 0,79 miljoonaa, 1 % edellisestä vuodesta, jolloin osuus oli 45,9 %.

Muutto oman maakunnan sisällä oli suhteellisesti suurinta itäosassa (82,2 %), mutta myös koillisosassa osuus oli korkea (77,1 %).

Muutto toiseen maakuntaan oli suhteellisesti pienintä itäosassa, osuus 17,8 %, 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin 2015; keskiosassa toiseen maakuntaan muuttaneiden osuus oli 62 %, 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2015;  länsiosassa maakuntaa vaihtaneiden osuus oli 52,2 %, 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2015 ja koillisosassa toiseen maakuntaan muuttaneiden osuus oli 22,9 %, 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2015.

3. MUUTTO ALUETTAIN

Kuvassa alueet ja maakunnat kartalla: oranssi on länsiosaa, sininen keskiosaa, vihreä itäosaa ja punainen on koillisosaa. Huomattavaa kartassa on se, että itäosa on Kiinan mittakaavassa kapea kaistale itärannikolla ja länsiosaan kuuluu alueita, jotka ovat todellisuudessa keski- ja itäosaa idempänä ja maantieteellisestä keskipisteestä koilliseen.

Sekä sisään- että ulosmuuton kasvu on suhteellisesti suurinta länsiosassa ja koillisessa, mutta sisäänmuuton kasvu on niissä suurempi. Länsiosassa sisäänmuutto oli kasvanut 5,3 % ja itäosassa se oli hieman vähentynyt edellisestä vuodesta, mutta itäosa on edelleen ylivoimaisesti suurin sisäänmuuttoalue, sillä siellä työskentelee 56,7 % siirtotyöläisistä.

ULOSMUUTTO ALUEILTA

Itäosasta lähteneitä oli vuonna 2016 104 miljoonaa henkilöä (siirtotyöläisten kokonaismäärästä 36,9 %)，kasvua edellisestä vuodesta 1 miljoonaa (1 %). Keskiosasta lähteneitä oli 92,79  miljoonaa (kokonaismäärästä 32,9 %)，kasvua edellisestä vuodesta 1,05 miljoonaa (1,1 %), Länsiosasta lähteneitä oli 75,63 miljoonaa (kokonaismäärästä 26,9 %), kasvua edellisestä vuodesta 1,85 miljoonaa (2,5 %). Koillisosasta lähti 9,29 miljoonaa (kokonaismäärästä 3,3 %)，kasvua edellisestä vuodesta 0,34 miljoonaa (3,8 %). Länsiosassa siirtotyöläisten määrä kasvoi nopeammin kuin muualla ja heidän osuutensa uusista siirtotyöläisistä oli 43,6 %.

SISÄÄNMUUTTO ALUEILLE
 
Itäosaan muuttaneita oli 159,60 miljoonaa (kokonaismäärästä 56,7 %), laskua edellisestä vuodesta 0,48 miljoonaa (0,3 %). Keskiosaan muuttaneita oli 57,46 miljoonaa (kokonaismäärästä 20,4 %)，kasvua edellisestä vuodesta 1,47 miljoonaa (2,6 %). Länsiosaan muuttaneita oli 54,84 miljoonaa (kokonaismäärästä 19,5 %)，kasvua edellisestä vuodesta 2,75 miljoonaa (5,3 %). Koillisosaan muuttaneita 9,04 miljoonaa (kokonaismäärästä 3,2 %), kasvua edellisestä vuodesta 0,45 miljoonaa (5,2 %). Muut tarkoittaa Hongkongia, Macaota ja Taiwania ja ulkomaille muuttaneita.

Kirjoitus siirtotyöläisistä jatkuu, tulossa demografisia perustietoja, työllistymis- ja palkkatietoja.

Pääasiallinen lähde: http://www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201704/t20170428_1489334.html
Muita lähteitä: väestötiedot 2016

Kiinan maatalousmaa ja merialue

Vuoden 2015 lopussa Kiinasssa oli maatalousmaata  6 454 568 km², josta vijeltyä 1349 987 km², puu- ja kasvitarhoja 143 233 km², metsiä 2 529 920 km² ja niittyjä 2 194 206 km². Rakennettua maata oli 385 933 km², josta asuttuja ja teollisuus- ja kaivosalueita 314 298 km² (81,3 %).  Liikenteen vaatimat alueet veivät 9,5 % ja vesihuolto 9,2 %. Kiinan pinta-ala on noin 9 600 000 km²

Kiinan maatalousmaan jakautuminen 2015:



Vuonna 2015 rakentaminen ja erilaisten tuhot ja maatalouden uudistaminen ovat pienentäneet viljelypinta-alaa 3017 km², mutta sitä myös lisättiin uudelleenrakentamisella 2423 km², joten nettovähennystä tuli 600 km². Vuodesta 2011 vuoteen 2015 viljelypinta-ala on pienentynyt 2399 km².

Viljelymaan pinta-alan muutokset vuosina 2011-2015 (yksikkö 100 km²):



Vuoden 2016 lopussa viljelymaata oli 1 349 566 km², vuoden aikana oli poistunut 3365 km² ja lisääntynyt 2930 km², nettovähennystä 435 km². Uutta viljelymaata rakennettiin 1758 km².

Viljelymaan laatuarvioinnissa on 15 tasoa, missä 1 on paras. Keskiarvo vuonna 2015 oli 9,96.
Tasolla 1-4 oli 39 738 km² (2,9%), tasolla 5-8 oli 358 460 km² (26,5%),  tasolla 9-12 oli 713 852 km² (52,8%) ja tasolla 13-15 oli 238 925 km² (17,7%).



Viljelymaata on noin 100 ha/1000 asukasta, Suomessa vastaava suhde on yli 400 ha/1000 henkilöä.
 
Merelliset resurssit

Vuonna 2016 merellisten resurssien tuotannon arvo oli 7050,7 mrd. RMB, 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja se oli 9,5 % Kiinan BKT:sta. Merestä ja siihen liittyvistä toiminnoista saa elantonsa 36 miljoonaa työntekijää. Suurin osa tuotannosta jakautuu kolmelle aluleelle rannikolla. Bohainlahden alueella tuotannon arvo on 2432,3 mrd. RMB (34,5 % merellisen tuotannon arvosta),  Jangtsen suiston alueella (Shanghain lähellä) arvo oli 1991,2 mrd. RMB (28,2 %) ja Helmijoen suistossa (Guangzhoun lähellä) arvo oli 1589,5 mrd. RMB (22,5 %).

Meren ekologinen ympäristö on enimmäkseen vakaa ja 95 % pinta-alasta on meriveden ensimmäisessä laatuluokassa. Rannikon vedet ovat kuitenkin vakavasti saastuneet ja tilanne vaihtelee vuodenajan mukaan: 4. luokkaa huonomman vedenlaadun alue rannikolla oli talvella 51 200 km², keväällä 42 100 km², kesällä 37 100 km² ja syksyllä 42 800 km². Alueilla, missä vedet laskevat mereen, meren ympäristön laatu on huono.

Vedenlaadun seurannassa on 68 mereen laskevaa jokea. Sen mukaan pintavedestä on kuivana aikana (joulu-helmikuussa) 35 % huonompaa kuin 5. luokkaa, korkean veden aikana (touko-syyskuussa) osuus on 29 % ja muulloin 38 %. Laatuluokat ovat 1-5, 1 on paras. Seurannassa olevien jokisuiden, merenlahtien ja koralliriuttojen ekologisesta systeemistä 76 % on huonokuntoista ja leväkasvustojen pinta-ala kasvaa koko ajan.

Tuotannon jakaantuminen alueellisesti häkyy myös rannikkomeren saastekartalla, kuvan on vuoden 2015 ympäristöraportista:

Merelle on perustettu suojelualueita ja niiden kokonaispinta-ala on 124 000 km². Ekologisen ympäristön korjaamiseen vuonna 2016 käytettiin 2,6 mrd. RMB ja 18 kaupungissa käynnistyi merenpuhdistusprojekteja.

Vuonna 2016 merenpinta oli 82 cm normaalia korkeammalla, 38 cm korkeammalla kuin se oli 2015 ja korkeimmillaan vuoden 1980 jälkeen. 

Lähde: http://www.mlr.gov.cn/zwgk/tjxx/201704/P020170428528974562696.pdf