Kahdessa aiemmassa blogikirjoituksessani käsittelin siirtotyöläisten määriä ja muuttosuuntia sekä demografisia tietoja. Jatkan tässä siirtotyöläisten asuin- ja työoloilla. Tiedot on kerätty haastattelemalla neljännesmiljoonaa siirtotyöläistä.
Kaupunkiin muuttaneista siirtotyöläisistä osa asuu omassa asunnossaan
Suurin osa kaupunkeihin muuttaneista siirtotyöläisistä asuu vuokralla, mutta omassa asunnossaan asuvien osuus oli 17,8 %. Reilu kymmenes asui työyksikön tai työnantajan tarjoamassa asunnossa. Muilla tavoin asumisensa ratkaisi 6,4 %.
Pienimpien asutontojen osuus on vähentynyt ja varustelutaso on parantunut
Kaupunkiin muuttaneilla siirtotyöläisillä oli käytössään henkilöä kohden keskimäärin 19,4 m², mikä on sama kuin edellisenä vuonna. Heitä, joiden tila oli alle 6 m², oli 6 %, laskua edellisvuodesta 2,3 prosenttiyksikköä. 6-15 m² tilaa omavien osuus oli 37,4 %, 15-25 m² omaavien 25,5 %, molemmilla edellisestä vuodesta kasvua 2,1 prosenttiyksikköä; 26-35 m² haltijoilta oli 12,6 %, laskua edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä; yli 36 m² haltijoiden osuus oli 18,5 %, laskua edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.
Asuntojen varustukseen yli puolella kuului jääkaappi (57,2 %) ja pesukone (55,4 %); 86,5 %:lla asunnossa oli juokseva vesi ja 77,9 %:lla pesumahdollisuus; 69,6 %:lla asunnoista oli oma wc; 85,5 %:lla oli käytössään internet ja 18,6 %:lla oli auto, joko oma tai työsuhdeauto.
Töitä tehdään paljon mutta harvalla on työsopimus
Siirtotyöläinen työskentelee keskimäärin vuodessa kymmenen kuukautta, 24,9 päivää kuukaudessa päivittäisen työajan ollessa 8,5 tuntia. Päivittäinen työaika ylittää 8 tuntia 64,4 %:lla ja viikkotyöaika ylittää 44 tuntia 78,4 %:lla siirtotyöläisistä, molemmat osuudet ovat vähän pienempiä kuin vuotta aikaisemmin. Oman hukoun (rekisteröidyn asuinpaikkansa) ulkopuolelle muuttaneiden keskuudessa 44 tunnin viikkotyöajan ylittäneiden osuus oli vielä korkeampi.
Vuonna 2016 siirtotyöläisistä 35,1 %:lla oli työsopimus, laskua edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä. Hukoun alueelta pois muuttaneilla se oli 38,2 %:lla ja hukoualueen sisällä muuttaneilla 31,4 %:lla. Ainut ryhmä, missä sopimusten osuus on lisääntynyt, on hukoun alueelta kauemmas muuttaneiden alle vuoden mittaiset sopimukset.
Maksamattomat palkkoja oli 27,09 miljardia RMB
Osa siirtotyöläisistä oli jäänyt jossain vaiheessa vuotta 2016 ilman palkkaa. Heitä oli 2,369 miljoonaa, 0,84 % kaikista siirtotyöläisistä. Osuus on vähän laskenut, sillä vuonna 2015 heidän osuutensa oli 0,99 %. Vuodesta 2013 lähtien palkkoja saamatta jääneiden osuus on ollut maksimissaan 1 %, mutta se on vaihdellut. 2013 oli 1 %, 2014 0,76 % ja 2015 oli 0,99 %. Vuonna 2015 oli takapakkia, sillä osuus nousi 0,23 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2016 maksamatta jäänyt palkkasumma oli keskimäärin 11433 RMB, kasvua edellisestä vuodesta 1645 RMB, 16,8 %. Hukoun alueelta kauemmas muuttaneiden maksamaton palkkasumma oli keskimäärin 11941 RMB, kasvua 1249 RMB, 11,7 %; paikallisilla siirtotyöläisillä summa oli 10518 RMB, kasvua edellisvuodesta 1851 RMB, 21,4 %. Maksamattomien palkkojen kokonaissumma vuonna 2016 oli 27,09 miljardia RMB, edellisestä vuodesta kasvua 90 miljoonaa RMB, 0,3 %. Suhteellisesti eniten maksamattomia palkkoja oli rakennusalalla (1,8 %). Vuonna 2015 maksamattomien palkkojen kokonaismäärä kasvoi 35,8 %, siihen verrattuna tilanne on hieman parempi.
Oikeuksien loukkauksiin haetaan yhä useammin ratkaisua oikeuslaitokselta
Kun työssä ja elämässä tulee vaikeuksia, suurin osa kaupungeissa asuvista siirtotyöläisistä hakee apua kotiväeltä ja sukulaisilta, kotikylästä ja paikallisilta ystäviltä. Noin 10 % pyytää apua työyksikön johdolta tai työkavereilta, sitäkin harvempi ammattiosastolta, naisliitosta tai hallintoyksiköistä.
Oikeuksien loukkauksiin haettiin yhä useammin ratkaisua oikeuslaitokselta ja vähän vähemmän hallinnosta.
Ammattiliittoihin järjestäytyneiden osuus on edelleen pieni
Työntekijöiden järjestäytyminen oli vähäistä. Kysyttäessä ammattiliitoista 20,6 % tiesi, että omalla työpaikalla on ammattiosasto; 59,6 % tiesi, että omalla työpaikalla ei ole ammattiosastoa; 19,6 % ei tiennyt onko sitä vai ei. 53,8 % niistä, jotka tiesivät ammattiosaston olevan, olivat sen jäseniä (2,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin 2015).
Ammattiliittoon oli liittynyt kaupungissa siirtotyöläisenä olevista 11,2 %, kasvua 1,3 prosenttiyksikköä. Ammattiliittoon liittyneistä toimintaan osallistui säännöllisesti 21,3 %, laskua 1 prosenttiyksikkö; satunnaisesti osallistui 62,1 %, kasvua 0,4 prosenttiyksikköä; 16,6 % ei osallistunut lainkaan, kasvua 0,6 prosenttiyksikköä.
Tässä seurantatutkimuksessa ei selvitetty, mikä on ammattiliiton asema ja tehtävä Kiinassa ja miten se toimii.
Lähde: Siirtotyöläisten seurantatutkimus 2016:
www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201704/t20170428_1489334.html
Kiinan ympäristönsuojeluministeriö on julkaissut vuotuisen raporttinsa Kiinan ympäristön tilasta. Tässä yhteenveto vesien tilasta ja ilmanlaadusta. Tilanne on molemmissa huono, mutta hieman parempi kuin vuotta aikaisemmin.
ILMANLAATU
Ilmanlaatu on hieman parantunut edellisestä vuodesta.
Ilmanlaatua on seurattu 338 kaupungissa ja mittaustulokset pysyivät asetettujen raja-arvojen sisällä 84:ssa kaupungissa (24,9 %) ja 254:ssa ne ylittyivät. Seurannassa tarkasteltiin rikkidioksidin, typpidioksidin, otsonin, hiilimonoksidin ja pienhiukkasten (2,5 ja 10) määriä.
Edellisenä vuonna mittauspisteitä oli sama määrä ja mittaustulokset pysyivät asetettujen raja-arvojen sisällä 73:ssa kaupungissa (21,6 %).
Vain kahdeksassa kaupungissa oli joka päivä hyvät lukemat ja 24 kaupungissa hyvät lukemat oli alle puolet päivistä. Vuonna 2015 kuudessa kaupungissa Kiinan syrjäseuduilla oli joka päivä hyvät lukemat.
VESIEN LAATU
Pintavesien seurannan 1940 laaduntarkkailupisteestä luokkiin I-III kuului 67,7 %, luokkiin IV-V 23,7 % ja V-luokan raja-arvot ylitti 8,6 % mittauspisteistä. Tilanne on hieman kohentunut, sillä vuotta aikaisemmin laaduntarkkailupisteitä oli 967 ja silloin luokkiin I-III kuului 64,5 %, luokkiin IV-V 26,7 % ja V-luokan raja-arvot ylitti 8,8 % mittauspisteistä.
Pohjaveden laaduntarkkailupisteitä oli 6124 ja niistä 10,1 % vesi oli erinomaista, 25,4 % hyvää ja 4,4 % oli verrattain hyvää. Melko huonoa oli 45,4 % ja erittäin huonoa 14,7 % mittauspisteistä. Tarkastuspisteistä 39,9 %:n vedet olivat juomakelpoisia (luokat I-III).
Edelliseen vuoteen verrattuna erinomaisen, hyvän ja melko huonon osuudet ovat kasvaneet ja verrattain hyvän ja erittäin huonon osuudet ovat pienentyneet. Silloin mittauspisteitä oli 5118, joista 9,1 % vesi oli erinomaista, 25,0 % hyvää ja 4,5 % oli verrattain hyvää. Melko huonoa oli 42,5 % ja erittäin huonoa 18,8 % mittauspisteistä. Tarkastuspisteistä 38,6 %:n vedet olivat juomakelpoisia.
Kerron tulevissa blogipostauksissani raportin yksityiskohtia tarkemmin sekä teen vertailuja aikaisempiin vuosiin.
Lähde: Ympäristöraportti 2016
www.mep.gov.cn/gkml/hbb/qt/201706/W020170605812243090317.pdf
Tämä blogikirjoitus on jatkoa edelliselle 19.5.17 julkaistulle, jossa kerrottiin siirtotyöläisten määrista ja muuttovirroista.
Siirtotyöläiset vanhenevat ja entistä useampi heistä on nainen
Siirtotyöläiset ovat vielä pääosin nuoria, mutta nuorten osuus on laskussa. Vuonna 2016 keskimääräinen ikä oli 39 vuotta, nousua edellisestä vuodesta 0,4 vuotta. Iältään 16-40 -vuotiaita oli 53,9 %, laskua edellisestä vuodesta 1,3 prosenttiyksikköä. Yli 50-vuotiaiden osuus oli 19,2 %, kasvua 1,3 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2012 lähtien muutos on selvä, yli 40-vuotiaiden osuus oli 40,7 %, 2016 se oli jo 46,2 %.
Siirtotyöläisistä suurin osa on aina ollut miehiä, mutta naisten osuus on kasvanut ja oli nyt yli kolmannes (34,5 %). Hukoun alueelta (rekisteröidyltä asuinalueeltaan) muuttaneista miesten osuus oli 68,3 % ja naisten osuus 31,7 %; hukoun alueella pysyneistä oli miehiä 62,8 % ja naisia 37,2 %. Naisten osuus siirtotyöläisistä oli noussut vuodessa 0,9 prosenttiyksikköä. Pääsyynä on se, että oman hukoun alueelle on tullut uusia työmahdollisuuksia ja naiset työskentelevät useammin lähempänä kotipaikkaansa kuin muuttavat kauemmas.
Siirtotyöläisistä 19,8 % oli naimattomia, laskua edellisestä vuodesta 1,4 prosenttiyksikköä; aviossa oli 77,9 %, kasvua edellisestä vuodesta 1,5 %. Hukoun alueelta pois muuttaneista 64,8 % oli naimisissa, mikä on paikallisesti muuttaneisiin verrattuna 25,4 prosenttiyksikköä vähemmän, osuus on kuitenkin noussut nopeasti. Nousua selittää osin toisissa selvityksissä esiin tullut tieto, että puolisot lähtevät nykyään yhdessä tai ottavat koko perheensä mukaansa.
Siirtotyöläisten koulutustaso nousee
Kouluakäymättömien osuus siirtotyöläisistä oli 1 %, 6-vuotisen alakoulun käyneitä oli 13,2 %, 3-vuotisen yläkoulun käyneitä 59,4 %, 3-vuotisen lukiotason käyneitä 17 %, luokiotason jälkeisen koulutuksen saaneita oli 9,4 %. Lukiotason tai sitä ylemmän tutkinnon suorittaneiden osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta 1,2 prosenttiyksikköä. Hukoun alueelta pois muuttaneista heitä oli 29,1 %, edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 prosenttiyksikköä enemmän; hukoun alueella muuttaneista vähintään lukiotason suorittaneita oli 23,9 %, kasvua edellisestä vuodesta 1,3 prosenttiyksikköä.
Suurin osa siirtotyöläisistä oli yläkoulun käyneitä, mutta
vain alakoulun käyneet muuttavat usemmin oman hukoun alueella ja lukion
jälkeisen koulutuksen saaneet muuttavat useammin pois oman hukounsa
alueelta.
Siirtotyöläiset siirtymässä palveluihin ja palkkatason kasvu palaamassa entiselle, alemmalle tasolle
Siirtotyöläiset ovat tyypillisesti työskennelleet tehtaissa ja rakennustyömailla, mutta muutos on jo käynnissä. Tehtaissa työskenteli 30,5 %, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja rakennuksilla 19,7 %, laskua edellisestä vuodesta 1,4 prosenttiyksikköä. Kaupan, liikenteen, palvelujen jne. osuus kasvoi 2,2 prosenttiyksikköä.
Siirtotyöläisten keskimääräinen kuukausipalkka oli 3275 RMB, 203 RMB enemmän kuin 2015, kasvua 6,6 %, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuudessa tulojen muutos oli edellistä vuotta suurempi mutta muuten siirtotyöläisten kuukausipalkkojen kasvu oli palannut entiselleen: se oli rakennusalalla 1,4, kaupassa 1,9, liikenteessä, kuljetuksessa ja varastoinnissa 1,5 ja majoitus- ja ravitsemuspalveluissa 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.
Oman hukoun alueella ja maan keskiosassa siirtotyöläisten palkoilla suurin kasvuprosentti
Hukoun alueelta kauemmas muuttaneiden siirtotyöläisten keskimääräinen kuukausipalkka oli 3572 RMB, kasvua edellisestä vuodesta 213 RMB, 6,3 %; hukoun alueelle jääneiden keskimääräinen kuukausipalkka oli 2985 RMB, kasvua 204 RMB, 7,3 %. Alueelle jääneiden kuukausipalkka oli 587 RMB muualla työskentelevien palkkoja pienempi, mutta alueelle jääneiden palkkojen kasvu oli prosenttiyksikön korkeampi.
Itäosassa keskimääräinen kuukausipalkka oli 3454 RMB, kasvua edellisestä vuodesta 238 RMB, 7,4 %; keskiosassa 3132 RMB, kasvua 224 RMB, 7,7 %; länsiosassa 3117 RMB, kasvua 153 RMB, 5,2 %; koillisosassa 3063 RMB, laskenut 42 RMB, -1,4 %. Kuukausipalkkojen kasvu maan keskiosassa oli muita osia korkeampi: itäosaan verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä, länsiosaan verrattuna 2,5 prosenttiyksikköä ja koillisosaan verrattuna 9,1 prosenttiyksikköä.
Tiedot on kerätty haastattelututkimuksena 31 hallintoalueella haastattelemalla lähes neljännesmiljoonaa siirtotyöläistä.
Lähde:
Siirtotyöläisten seurantatutkimus 2016:
www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201704/t20170428_1489334.html
