sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Onko Kiinan yhden lapsen politiikka pian historiaa?

Kiinan tulevan 13. viisivuotissuunnitelman yksi kiinnostavimmista asioista on mahdollinen muutos syntyvyydensäännöstelypolitiikkaan. Päätöksentekoa varten mahdollisia seurauksia on tutkittu monissa tutkimuslaitoksissa ja joissakin raporteissa on suositeltu toisen lapsen sallimista kaikille.


Talouslehden toimittaja oli selvittänyt taustoja, mistä tässä yhteenveto.

Kiinan yhden lapsen politiikka käynnistettiin 35 vuotta sitten, mutta siihen alettiin aika pian sallia pieniä poikkeuksia. Vuonna 2013 tuli kuitenkin iso muutos, kun kaikki perheet, joissa jompi kumpi vanhemmista oli ainut lapsi, saivat anoa lupaa hankkia toinen lapsi. 90-luvulta lähtien Kiinan kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut koko ajan, ja nyt se on noin 1,4. Vuoden 2013 muutoksen jälkeen odotettiin, että vuosittain syntyy 2 miljoonaa lasta enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2014  lisäystä oli 470 000 ja 2015 toukokuun loppuun mennessä koko maan yli 11 miljoonasta luvan hakuun oikeutetuista vain 1,45 miljoonaa haki sitä.

Vanha väestö ja matala syntyvyys on 'uusi normaali'


Kiina on edelleen maailman väkirikkain maa, mutta sen väestörakenne on heikkenemässä. Vuonna 2014 yli 65-vuotiaita oli 137 miljoonaa (10,1 % väestöstä). Vanhusväestön osuus ei ole vain korkea, vaan sen muutos on tapahtunut nopeasti. Kun 1960-luvun babyboomissa syntyneet tulevat 65-vuoden ikään, muutos nopeutuu entisestään. WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2050 Kiinan väestöstä 35 % on yli 60-vuotiaita.

Pitkään kestänyt matala syntyvyys on aiheuttanut ongelmia ikäryhmien toisessa päässä. Vuonna 1982 oli 0-14 -vuotiaita 33,6 %, mutta vuonna 2010 enää vain 16,6 %. Myös työikäisten määrä on vähentynyt. Vuodesta 2012 lähtien työikäisten määrä on vähentynyt useita miljoonia joka vuosi, sillä työikäiset myös ikääntyvät. Tämä on suuri shokki Kiinalle, joka on ollut kauan 'maailman tehdas', sillä enää ei ole riittävää määrää työväestöä tukemaan Kiinan talousihmettä.

Koska väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys vähentävät työikäisen väestön määrää, se asettaa tulevaisuudessa perheille ja yhteiskunnalle suuria paineita. Yhden lapsen politiikka on johtanut '4-2-1'-perhemalliin, ja sen vuoksi nuorilla on vaikeuksia selvitä vanhempien sukupolvien auttamisesta.

Ennusteen mukaan vuonna 2020 on 49 miljoonaa 24-28 -vuotiasta miestä ja vain 39 miljoonaa 22-26 -vuotiasta naista, eroa on 10 miljoonaa! Tästä syystä suuri osa miehistä tulee jäämään naimattomiksi ja se aiheuttaa perheille ja yhteiskunnalla uudenlaisen riskin.

Syntyvyyden säännöstelyllä voidaan vaikuttaa paljon väestörakenteeseen. Vuoteen 2020 mennessä on koko maassa työllisyyskriisi, eläkeläiskriisi ja niistä tulee yhteiskunnalle valtava haaste. Nyt pitäisi vapauttaa toisen lapsen hankinta, sen jälkeen luopua koko lapsirajoituksesta ja rohkaista lasten hankintaan. Ne eivät kaikkea ratkaise, mutta ovat suora ja käytönnöllinen tapa lähestyä ongelmaa.

Matala syntyvyys vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen


Kiinan väestöongelmista on ollut nähtävissä merkkejä jo pitkään. Vuonna 2012 havaittu työikäisen väestön nettovähenemisen lisäksi uusi hälyttävä merkki on se, että lapsentekohelpotuksista huolimatta sillä ei ole ollut suurta vaikutusta, odotettua neljättä babyboomia ei ole tullut.

Kiinan kolmas baby boom oli 1986-1990 ja sen perusteella olisi pitänyt ilmaantua uusi baby boom. Kun sen lisäksi vuoden 2013 lopulla helpotettiin toisen lapsen hankintaa, viranomaiset olivat vakuuttuneita, että syntyvyys tulee lisääntymään. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista baby boomia.

Baby boomia odottavat eivät ole huomanneet, että kiinalaisten halu tehdä lapsia on erittäin matala. Vuoden 2010 väestölaskennassa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,18, mutta tutkijat uskovat, että oikea luku on 1,4. Sekin on kaukana väestömäärän tasaisena pitävästä luvusta 2,1. Lastenhankintahaluissa ja syntymäluvuissa on yhä iso ero. Viisi vuotta kestänyt seurantatutkimus osoitti, että vain kolmannes perheistä, jotka olisivat voineet hankkia toisen lapsen, teki niin. Osa sanoi, että he haluaisivat, mutta eivät kuitenkaan hankkineet. Tulos ei ihmetyttänyt tutkijoita, sillä lapsen hankintaa vaikeuttaa vielä kolme tekijää: lapsen hankintaa siirretään kunnes se ei enää onnistu, hedelmättömyys ja se että lopulta valitaan mieluummin ura kuin toinen lapsi.

Koska matala syntyvyys vaikuttaa talouteen viiveellä, sen vakavia seurauksia ei osata arvioida riittävästi. Tilanne on hyvä muutaman vuosikymmenen, mutta sitä joudutaan myöhemmin maksamaan sata vuotta takaisin, ja se on iso taakka taloudelliselle kehitykselle. Osa on sitä mieltä, että Kiinan tämänhetkisen talousahdingon pääasiallinen aiheuttaja on väestörakenne. Se vähentää investointeja ja edelleen lisää talouden alamäkeä.


Tutkijoiden mielestä edellä mainituista syistä johtuen toisen lapsen hankkiminen pitäisi vapauttaa kokonaan jossain vaiheessa.

Lähde:
www.yicai.com/news/2015/10/4697889.html

Asiaan liittyen aikaisempia blogitekstejä:
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/01/shanghailaisten-toisen-lapsen-politiikka.html
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/05/toinen-lapsi-kiinalaisperheisiin.html
kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/04/kiinan-kasvava-vanhusvaesto.html