Yhden lapsen politiikan myötä kiinalaisten syntyvyys laski nopeasti. 1990-luvun alussa se laski alle tason, jolla väestömäärä pysyy ennallaan. Vuoden 2000 väestölaskennassa hedelmällisyysluku oli 1.22 ja vuonna 2010 se oli 1.18, mikä oli alin taso maailmassa, vain puolet maapallon keskiarvosta.
Tultaessa 2010-luvulle äärimmäisen matala syntyvyys toi yhä selvemmin esiin väestörakenneongelman. Tästä syystä lapsipolitiikkaa on alettu joustaa edelleen, ja marraskuussa 2013 Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea päätti, että jos edes toinen vanhemmista on ollut perheessään ainut lapsi, pari saa tehdä toisen lapsen.
Tammikuun 2014 jälkeen alettiin panna täytäntöön uutta määräystä, ja useimmissa maakunnissa se oli voimassa jo maaliskuussa 2014.
Väestötieteen asiantuntija Zhai Zhenwu Renmin Yliopistosta kertoi, että uuden politiikan kohdeväestöä oli 11 miljoonaa paria. Arvioiden mukaan heistä 60% haluaa tehdä toisen lapsen 4-5 vuoden aikana. Keskimäärin ”toisia lapsia” tulee syntymään vuosittain 1-2 miljoonaa.
Perhesuunnittelukomissiosta kerrotun tiedon mukaan vuoden 2014 lopussa 1.069 miljoonaa paria oli anonut toisen lapsen tekolupaa, mikä oli odotusten mukainen määrä. Ennusteen mukaan vuonna 2015 uuden politiikan vaikutuksesta syntyy vuoteen 2014 verrattuna yli miljoona ’ylimääräistä’ lasta. Toisen lapsen tekohalut poikkeavat eri maakunnissa valtakunnallisen keskiarvon ollessa 60%. Suurkaupungeissa ja itäisissä maakunnissa se on matalampi ja lännessä ja pienissä kaupungeissa korkeampi.
Zhai Zhenwu kertoi myös, että väestörakenteen vuoksi lapsentekopolitiikkaa on edelleen muutettava. Sen jälkeen, kun uusi politiikka on saatu kunnolla käyntiin, seuraava vaihe on vuosina 2016-2020 toteutettava 13. viisivuotissuunnitelma. Sen alkuvaiheessa voidaan alkaa tehokkaammin nostaa syntyvyyttä politiikalla, joka sallii kaikille halukkaille pareille kaksi lasta.
Jotkut asiantuntijat ovat esittäneet, että väestö- ja perhesuunnittelulakia muutettaisiin mahdollisimman nopeasti siten, että lopetetaan kokonaan haku- ja hyväksyntämenettely ja annetaan kansalaisten itse päättää lapsiluvustaan.
Aivan yhtäkkiä tällaista päätöstä ei voida tehdä, sillä se aiheuttaisi rajun ’beibibuumin’, joka asettaisi heti kovat vaatimukset terveydenhuollolle ja sosiaalipalveluille sekä myöhemmin koulujärjestelmälle. Siksi lapsenteko täytyy vapauttaa hallitusti ja vähitellen, jotta yhteiskunta ehtii 2-3 vuodessa valmistautua suureen muutokseen.
Lähteet:
http://www.jkb.com.cn/news/familyPlanning/2015/0327/364994.html
http://epaper.oeeee.com/epaper/a/html/2015-05/07/content_3417071.htm
http://news.qq.com/a/20150322/036597.htm
http://www.stats.gov.cn/tjsj/tjgb/ndtjgb/qgndtjgb/201202/t20120222_30026.html
http://www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201402/t20140224_514970.htm
