Kiinan väestösuunnitelma vuoteen 2030

Kiinassa valmistui joulukuussa väestösuunnitelma vuosille 2016-2030 ja se julkaistiin tammikuun lopulla. Suunnitelma kattaa kolme viisivuotissuunnitelman jaksoa. Olen tiivistänyt tähän suunnitelman pääkohtia. Tavoitteiden jälkeen olen lisännyt eri lähteissä esitettyjä tulevaa väestömäärää koskevia epäilyjä.

Väestön nykytilanne

Kiinassa väestömäärää on pyritty rajoittamaan jo yli 40 vuotta, aluksi suosituksilla enintään kahdesta lapsesta ja 1980 alkaen yhden lapsen politiikalla. Sen seurauksena väestömäärä on kasvanut viime aikoina tasaisesti ja keskimääräinen vuosittainen kasvu vuosina 2010-2015 oli noin 5 ‰. Vuoden 2015 lopussa väestömäärä oli 1,375 miljardia ja vuonna 2016 väestö lisääntyi 5,86 ‰ ja väestömäärä oli 1,383 miljardia.

Väestörakenne muuttuu jatkuvasti: vuoteen 2015 mennessä syntyneiden sukupuolijakauma oli laskenut lukemaan 113,51, yli 59-vuotiaiden osuus väestöstä oli 16,1 % ja työikäisiksi luettujen 15-59 -vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan vuonna 2011. Myös kotitalouksien keskimääräinen koko on pienentynyt.

Väestön elinolot ovat parantuneet, ja vuonna 2015 syntyneiden eliniänodote nousi 76,34 vuoteen. Äitiyskuolleisuus (20.1/100000) ja lapsikuolleisuus 8.1‰ ovat laskeneet. Väestö on entistä koulutetumpaa, ja työikäisellä väestöllä kouluvuosia on takana keskimäärin 10,23 vuotta. Maaseudun köyhiä oli vuonna 2015 55,75 miljoonaa, mikä on 66,3 % vähemmän kuin vuonna 2010.

Kaupungistumisvauhti on kiihtynyt: vuonna 2010 kaupungeissa asui 49,95 % väestöstä ja vuonna 2015 jo 56,1 %. Siirtotyöläisten määrä vuonna 2010 oli 221 miljoonaa ja viisi vuotta myöhemmin 247 miljoonaa. Suurin osa siirtotyöläisistä työskentelee kaupungeissa, mutta heidän rekisteröity asuinpaikkansa on maaseudulla.

Alla kuvassa väestömäärä vuodesta 1990 lähtien:

Väestökehityksen trendit

Väestönkasvu tulee hidastumaan ja huippu saavutetaan vuoden 2030 paikkeilla. Toisen lapsen sallimisen jälkeen viiden vuoden jaksolla väestö kasvaa, mutta 2020 jälkeen hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä vähenee ja väestön vanhenemisen myötä kuolleisuus nousee, ja väestönkasvu alkaa hidastua. Väestömäärän huippu saavutetaan vuonna 2030.

Työikäisten (15-59 vuotiaat) määrä vähenee, työvoima vanhenee voimakkaasti. Vuoden 2020 jälkeen työikäisten määrä kasvaa lyhytaikaisesti, mutta vuoteen 2030 mennessä se supistuu.  Työväestö vanhenee ja vuoteen 2030 mennessä heistä 36 % on 45-59 -vuotiaita.

Väestö ikääntyy ja lasten osuus vähenee. 2016-2020 yli 59-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti, 2021-2030 kasvuvauhti kiihtyy ja vuoteen 2030 se on 25 % väestöstä. Heistä yli 79-vuotiaiden osuus kasvaa koko ajan. 0-14 -vuotiaiden osuus pienenee, vuonna 2030 se on noin 17 %.

Muuttoliike jatkuu, asuminen tiivistyy. Vuosina 2016-2030 maaseudulta kaupunkeihin muuttaneiden määrä tulee olemaan noin 200 miljoonassa, ja kaupungistuminen jatkuu. Väestön jakaantuminen koko maan tasolla ei muutu enää niin rajusti, sillä väestö siirtyy omassa maakunnassaan jokien ja kulkuväylien varsille sekä kaupunkeihin.

Syntyvien sukupuolijakauma tasaantuu, kotitalouksien rakenne monipuolistuu.  Kun talous ja yhteiskunta kehittyvät, syntyvyyspolitiikka paranee, syntyvien sukupuolijakauma vinous pienenee. Syntyneiden sukupuolijakauma oli vuonna 2010 117,74 ja vuonna 2015 113,51. Vuoteen 2020 mennessä sen odotetaan olevan alle 112. Ydinperhe (vanhemmat ja naimattomat lapset) ja monen sukupolven perheet (3 sukupolvea) ovat yleisin perhemalli, mutta yksinasuvien, yhden vanhemman perheiden ja aikuisten pariskuntien muodostamien kotitalouksien määrä tulee kasvamaan.

Vähemmistökansojen väestömäärät kasvavat, mutta muutos on alueilla epätasainen. 2015 vähemmistökansalaisia oli 117 miljoonaa, 8.5 % väestöstä. Koska lapsirajoitukset eivät heitä koske, syntyvyys on korkeampi kuin koko väestössä, ja heidän osuutensa tulee kasvamaan. Väestömäärän kehitys on erilainen eri alueilla, ja joillakin vähemmistökansojen alueilla nuori väestö on vähentynyt huomattavasti.

Väestökehityksen haasteet

Vuoteen 2030 mennessä kohdataan monia haasteita. Koska ikääntymisen kasvuvauhti kiihtyy, sen haittavaikutukset tulevat olemaan isot, sillä se tulee vaatimaan valtavasti resursseja sosiaaliturvan ja vanhusten palvelujen kehittämiseen.

Perheiden ongelmat kasaantuvat kun perheet pienenevät tai ovat kokonaan ilman lapsia. Lasten- ja vanhustenhuollosta, sairauksien hoidosta, henkisestä pahoinvoinnista ja muista ongelmista tulee yhteiskunnan jokapäivisiä ongelmia. Vino sukupuolijakauma saattaa tuoda pitkällä ajanjaksolla yhteiskunnallisia uhkia.


Syntyvyys pitäisi saada korkeammaksi. Vaikka toisen lapsen salliminen perheisiin nostaa syntyvyyttä hetkellisesti, pidemmällä tähtäimellä syntyvyys tulee olemaan vaarallisen matalalla ja huoltosuhde tulee heikkenemään entisestään.

Alla kuvassa väestöllinen huoltosuhde vuodesta 1990 lähtien. Huoltosuhdetta tarkastellessa on huomattava, että väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhusten määrää suhteutettuna työikäisten määrään. Jokseenkin kaikki lapset ja vanhukset ovat poissa työstä, mutta läheskään kaikki 15-64 vuotiaat eivät ole työssä vaan suuri osa on opiskelemassa tai työttömänä. Esimerkiksi 2016 lopussa ikäluokkaa 15-64 on noin 1 miljardi, mutta työssäkäyviä oli vain 776,03 miljoonaa. Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä suhteessa työssa oleviin) on siis huomattavasti korkeampi, yli 70 %.

Väestökehityksen tavoitteet

Vuoteen 2020 mennessä kahden lapsen politiikan vaikutukset ovat jo täysimääräisinä havaittavissa. Väestön elinolot paranevat ja hedelmällisyysluku nousee vähitellen ja vakiintuu kohtuulliselle tasolle. Vuonna 2020 väestö tulee olemaan 1,42 miljardia, vuoteen 2030 mennessä noin 1,450 miljardia.

Väestörakenne tulee paranemaan ja syntyvien sukupuolijakauma tulee normalisoitumaan.

Väestön elinolojen parantuessa ja yhteiskunnan vaurastumisen myötä synnynnäisiä epämuodostumia pystytään tehokkaasti ehkäisemään ja väestön terveyttä pystytään vaalimaan, jolloin elinajanodote tulee jatkamaan kasvuaan. Työikäinen väestö tulee olemaan entistä koulutetumpaa.

Kaupungistuminen jatkaa kasvuaan, väestön muuttoliike jatkuu ja rekisteröity asuinpaikka tulee olemaan entistä useammin kaupungissa.

Nykytila ja tavoitteet
	Yksikkö	2015	2016	2020	2030
Väestö	miljardi henkilöä	1,375	1,383	1,42	1,45
Hedelmällisyysluku		1.5-1.6		1.8	1.8
Syntyneiden sukupuolijakauma	p/100t	113.5		≤112	107
Syntyneiden elinajanodote	ikä	76.3		77.3	79
Työikäisten keskimääräinen opiskeluaika	vuosia	10.23		10.8	11.8
Kaupungeissa asuvien osuus	%	56.1	57.35	60	70

Edellä olevat ovat Kiinan hallituksen julkaisemasta suunnitelmasta. Joidenkin arvioiden mukaan väestömäärä ei voi saavuttaa 1,42 miljardia vuonna 2020, sillä siinä tapauksessa väestön pitäisi lisääntyä joka vuosi yli 9 miljoonalla. Kuitenkin vuosina 2011-2015 lisäys oli 6,44 ja 7,10 miljoonan välillä ja vuonna 2016, jolloin kahden lapsen politiikka tuli voimaan, väestön lisäys oli 8,09 miljoona henkilöä.

Sen lisäksi vuosien 2016 ja 2017 jälkeen, kun toisen lapsen teossa on saavutettu huippu, perheiden toisten lasten teko tasaantuu. Vuosien 2016-2020 aikana hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä pienenee noin 5 miljoonalla vuosittain.  Siksi syntyvien lasten määrä pienenee ja 1,42 miljadin tavoite on vaikea saavuttaa. 

Hunanin normaaliyliopiston yhteiskuntatieteellisessä lehdessä marraskuussa 2015 julkaistussa artikkelissa (Väestökehityksen haasteet 2016-2020) ennustetaan, että väestömäärä on korkeimillaan vuoden 2026 paikkeilla. Sen mukaan vuonna 2020 ylittyy 1,4 miljardia ja vuoteen 2026 mennessä kokonaisväestö saavuttaa huippunsa 1,413 miljardia henkeä. Vuonna 2030 väestömäärä olisi laskenut 1,409 miljardiin.

Lähteet:
www.gov.cn/zhengce/content/2017-01/25/content_5163309.htm
www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201701/t20170120_1455942.html
iple.cass.cn/rkxcgjs/lw/201511/W020151126481829941771.pdf
Kuvissa olevien tiedot ovat väestötilastoista

Internetin käyttö Kiinassa 2016

Kiinassa internetin käyttöä tilastoi China Internet Network Information Center (CNNIC) ja se julkaisee vuosittain käytöstä kaksi raporttia. Heinä-joulukuun 2016 raportti julkaistiin 22. tammikuuta. Olen poiminut blogille tiedot raportin osasta, jossa kuvataan internetin henkilökäyttöä.

Raportin mukaan Kiinassa on 731 miljoonaa internetin käyttäjää, vähän yli puolet väestöstä. Kännykällä käyttö on lisääntynyt, ja kännykkäsurffaajia on 695 miljoonaa. Kännykällä maksavien määrä on kasvanut lähes kolmanneksen ja heitä oli 469 miljoonaa. 

Kun tekstissä mainitaan kasvumääriä ja -prosentteja ilman ajanjaksoa, kyseessä on vuoden aikana tapahtunut muutos. 

Käyttäjämäärät ja päätelaitteet

Raportin mukaan Kiinassa oli vuoden 2016 joulukuussa 731 miljoonaa internetin käyttäjää, 53,2 % väestöstä. Vuoden aikana tuli 43 miljoonaa uutta käyttäjää, kasvua 6,2 %. Uusista käyttäjistä 45,8 % oli alle 20-vuotiaita ja 40,5 % yli 39-vuotiaita.

Kuvassa käyttäjämäärän kehitys vuodesta 2006 alkaen. Siniset palkit ovat käyttäjämääriä, punainen viiva kuvaa osuutta koko väestöstä. Käyttäjämäärän yksikkönä on 10000 henkilöä.

Kännykällä käyttö on lisääntynyt, ja kännykkäsurffaajia on 695 miljoonaa, yli puolet väestöstä ja 95,1 % netinkäyttäjistä. Heitä on 75,5 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2015 lopussa.

 









Kuvassa käyttäjämäärän kehitys vuodesta 2007 alkaen. Siniset palkit ovat kännykällä surfaajien määriä, punainen viiva kuvaa osuutta netin käyttäjistä. Käyttäjämäärän yksikkönä on 10000 henkilöä.

Internetiä käytetään kännykän lisäksi enemmän myös televisiolla mutta pöytäkoneen ja kannettavan osuudet ovat pienentyneet. Tablettikäyttäjien osuus on pysynyt ennallaan. Käyttäjistä 60,1 % käytti intenetiä pöytäkoneella, 36,8 % kannettavalla, 31,5 % tabletilla ja 25,0 % televisiolla. Internet-tv on enimmäkseen viihdekäytössä ja useimmat käyttivät useita laitteita.
Internetin uusien käyttäjien keskuudessa kännykkä on yleisin (80,7 %) päätelaite, kasvua edellisestä vuodesta 9,2 prosenttiyksikköä.

Käyttäjät alueittain

Kiinassa on 31 hallintoaluetta, jotka koostuvat neljästä valtion hallinnon alla olevasta kaupungista (Peking, Shanghai, Tianjin ja Chongqing) ja viidestä itsehallintoalueesta (Tibet, Xinjiang, Sisä-Mongolia, Ningxia ja Guangxi) sekä 22 maakunnasta. Erityishallintoalueet Macao ja Hongkong eivät ole tilastoissa mukana.

Hallintoalueista 26:ssa on yli 10 miljoonaa internetin käyttäjää. Suhteellisesti eniten käyttäjiä oli Pekingissä (77,8 % väestöstä), Shanghaissa (74,1 %) ja Guangdongissa (74,0 %) ja vähiten Yunnanissa (39,9 %), Gansussa (42,2 %)  ja Guizhoussa (42,3 %).

Hallintoalueista 20:ssä käyttäjiä oli yli 50 % väestöstä. Viimeisen vuoden aikana käyttäjien määrä oli lisääntynyt suhteellisesti eniten Jiangsussa (15,7 %), Anhuissa (13,6 %) ja Guizhoussa (13,2 %). Kolmella muullakin alueella (Hubei, Hunan ja Henan) käyttäjien määrä on lisääntynyt yli 10 %. 

Maaseudulla käyttäjien määrä on 201 miljoonaa, lisääntynyt 5,26 miljoonaa (2,7 %), ja heidän osuutensa netin käyttäjistä oli 27,4 %. Osuus on kuitenkin yhden prosenttiyksikön pienempi kuin vuotta aikaisemmin, sillä kaupungeissa käyttäjämäärät lisääntyvät nopeammin, kasvua 7,7 %. Kaupunkialueista 69,1 %:lla internet on käytettävissä mutta maalla vain 33,1 %. Ero on kasvanut vuodessa 1,8 prosenttiyksikköä.

Nettiä ei käytä 642 miljoonaa henkilöä, heistä 39,9 % asui kaupungeissa, 60,1 % maaseudulla. Suurin syy on puuttuva ymmärrys tietokoneista ja internetistä (54,5 %), Muita syitä ovat rajallinen lukutaito (24,2 %), ajanpuute (17,8 %), ikä (13,8 %), ei tarvitse tai kiinnosta (13,5 %), ei ole laitteita (8 %). Vain 4,8 % oli syynä se että internet ei ole tarjolla.

Sukupuoli ja ikä

Käyttäjistä miespuolisia on 52,4 %, mikä on vähän isompi kuin miesten osuus väestöstä (51,21 %). Ylivoimaisesti suurin osa käyttäjistä, 73,7 %, kuuluu ikähaarukkaan 10-39 vuotta. Heidän osuutensa on kuitenkin laskeva, sillä alle 10-vuotiaiden ja yli 39-vuotiaiden osuudet ovat kasvussa. Alla käyttäjien jakautuminen iän mukaan vuosina 2015 ja 2016.

Turvallisuus

Internetin käyttäjistä 70,5 %:lla oli ollut turvallisuusongelmia, lähes 30 prosenttiyksikköä edellistä vuotta enemmän. Useimmat ongelmia kohdannet olivat tulleet huijatuksi (39,1 %), monet olivat saaneet laitteelleen viruksia tai troijalaisia (36,2 %). Seuraavaksi eniten oli tunnuksen tai salasanan varkauksia, 33,8 % ja henkilökohtaisten tietojen vuotamista 32,9 %. Nämä kaikki olivat lisääntyneet edellisestä vuodesta, ja koska nettikauppa on lisääntynyt, huijatuksi tulleiden osuus oli lisääntynyt jopa 22,7 prosenttiyksikköä.

Peruspalvelut

Suosituin palvelu oli pikaviestimet. Niitä käytti 666 miljoonaa henkilöä, internetin käyttäjistä 91,1 %, joista yhä suurempi osa kännykällä, 91,8 %. Uutiset olivat toiseksi suosituin palvelu. Kaikista käyttäjistä 84,0 % (613 miljoonaa) luki uutisia ja kännykkäsurfaajista niitä luki 82,2 % (571 miljoonaa). Uutisten lukeminen kännykällä oli lisääntynyt vuoden takaisesta 18,6 %. Kolmanneksi suosituimpia olivat hakupalvelut, 602 miljoonaa käyttäjää, 82,4 % internetin käyttäjistä. Kännykkäkäyttäjien osuus hakupalvelujen käyttäjistä oli vuoden aikana lisääntynyt 20,4 %, ja heitä oli nyt 575 miljoonaa (82,7 % kännykän käyttäjistä). 

Sosiaalisen median kolme suosituinta palvelua olivat Wechat (85,5 %), QQ (67,8%) ja Weibo (37,1 %). Sulussa käyttäneiden prosentit, useimmat henkilöt käyttävät useita sovelluksia. Edellisen vuoden kolmas RenRen ei ole enää viiden yleisimmän joukossa.

Nettiostaminen

Vuoden 2016 lopussa nettiostajia oli 467 miljoonaa, kasvua edellisestä vuodesta 12,9 %. Määrä on 63,8 % netin käyttäjistä. Kännykällä netistä ostajien määrä oli kasvanut 29,8 %, heitä oli nyt 441 miljoonaa. Kaikista kännykkäsurfaajista 63,4 % oli tehnyt ostoksia netissä.
 
Netissä varattiin paljon matkailupalveluja: lentolippuja, hotelliöitä, junalippuja ja matkailupaketteja. Varauksia oli tehnyt 299 miljoonaa henkilöä, lisäystä edellisestä vuodesta 39,67 miljoonaa, kasvua 15,3 %. Eniten varattiin junalippuja, 34,0 % varaajista.
Kännykällä varauksen teki 262 miljonaa käyttäjä, 51,89 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin; kasvua oli 24,7 %. Kiinan 695 miljoonasta kännykkäsurfaajasta 37,7 % varasi matkailupalveluja.

Kotiinkuljetuspalvelujen käyttäjiä oli 209 miljoonaa, kasvua edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten, 83,7 %. Kännykkätilaajilla kasvua 86,2 %

Talouden palvelut

Rahoituspalveluja käytti 98,90 miljoonaa internetin käyttäjää, 13,5 % käyttäjistä. Käyttäjämäärä kasvoi edellisestä vuodesta vajaat 9 miljoonaa, 0,4 prosenttiyksikköä.

Nettimaksaminen on myös lisääntynyt ja sitä käytti 475 miljoonaa käyttäjää (67,5 % netin käyttäjistä), kasvua edellisestä vuodesta 14,0 %. Erityisen nopeasti on edelleen kasvanut kännykkämaksaminen. Vuoden 2016 lopussa kännykällä maksavia oli 469 miljoonaa, kasvua 31,2 %. Kännykän käyttäjien keskuudessa mobiilimaksajien osuus kasvoi  vuoden aikana 57,7 %:sta 67,5 %:een.
 
Sijoituspalvelujen käyttö netissä ei ole lisääntynyt kuten edellisenä vuotena, jolloin kasvua oli 54,3 %. Se kiinnostaa vielä suhteellisesti pientä joukkoa, kaikkiaan heitä oli 62,78 miljoonaa, 8,6 % käyttäjistä. Kännykän käyttäjillä luvut olivat 48,71 miljoonaa, 7,0 %, ja edellisestä vuodesta kasvua 13,5 %. 

Viihdekäyttö

Nettipelaamista harasti 417 miljoonaa käyttäjää (57,0 %), ja 352 miljoonaa kännykkäsurffaajaa (50,6 %). Nettikirjoja luki 333 miljoonaa käyttäjää (45,6 %), ja 304 miljoonaa kännykkäsurffaajaa (43,7 %). Videoita katseli 545 miljoonaa käyttäjää (74,5 %), ja 500 miljoonaa kännykkäsurffaajaa (71,9 %). Musiikkia kuunteli 503 miljoonaa käyttäjää (68,8 %, mikä on suhteellisesti vähemmän mutta määrällisesti enemmän kuin vuotta aikaisemmin), ja 468 miljoonaa kännykkäsurffaajaa (67,3 %). Suoratoistopalveluja käytti 344 miljoonaa henkilöä, 47,1 % käyttäjistä. Eniten lisääntyi nettipelit  (20,0 %), 3,5 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa. Urheilua (20,7 %), keskusteluohjelmia (19,8 %) sekä teatteria ja konsertteja (15,1 %) seurattiin kuten vuonna 2015.

Julkiset palvelut

Verkko-opiskelijoita oli 138 miljoonaa, kasvua edellisestä vuodesta 25,0 %. Kännykkäkäyttäjistä netissä opiskeli 97,98 miljoonaa, kasvua 84,8 %. Pääosa verkko-opiskelusta oli perus- ja keskiasteen (53,4 %) tai ammatillista opiskelua (34,4 %). Osa suoritti verkossa ammattitutkintoja (20 %). Näiden lisäksi opiskeltiin mm. kieliä ja yliopisto-opintoja
 
Terveydenhuollon sovelluksia käytti 195 miljoonaa henkilöä, kasvua 28,0 %. Heistä terveydenhoitotietoja, ajanvarausta ja konsultaatiopalveluja käytti 27,6 %, lääkkeitä, lääkintälaitteita ja muita terveystuotteita oli ostanut 5,2 % käyttäjistä.
 
Lähteet: Internetin käyttö Kiinassa, raportti joulukuulta 2016 
www.cnnic.cn/gywm/xwzx/rdxw/20172017/201701/W020170122510934037090.pdf
Väestotiedot: www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201701/t20170120_1455942.html