Shanghain
Sosialismi-instituutin henkilöstöosaston osastopäällikkö ilmaisee
tyytymättömyytensä Kiinan terveydenhuollon resurssien käyttöön:
Kiinalaisilla virkamiehillä on terveydenhuollon palveluissa
käytössään ns. punainen kortti. Tällä kortilla he pääsevät hoitoon omia
reittejään korkeille virkamiehille varatuille osastoille eikä heidän tarvitse
tavallisten kansalaisten tavoin aamuvarhaisella tungeksia sairaalan
ilmoittautumisluukulla jonottamassa. Heidän ei tarvitse murehtia, onko
sairaalassa tilaa ja sen lisäksi he maksavat hoidon kustannuksista vain 1 %.
Nämä punaisen kortin haltijat saavat jo asemansa
mukaista palkkaa. Sen vuoksi heidän pitäisi muiden kansalaisten tavoin jonottaa
sairaalan ilmoittautumisluukulla ja nauttia samoja terveydenhuollon palveluja
kuin muutkin kansalaiset eikä etuoikeutettuina saada parempaa hoitoa.
Kiinan asumisrekisterijärjestelmä (hukou) jakaa
kiinalaiset keinotekoisesti maalaisiin ja kaupunkilaisiin ja punainen kortti
jakaa kaupunkilaiset vielä kahteen eriarvoiseen ryhmään. Miksi emme voi saada
samanarvoista hoitoa ja palvelua? Yhteiskunnassa, jonka perustana on tasa-arvo,
tällaiset etuoikeudet ovat vastoin kansalaisten oikeustajua ja
moraalikäsityksiä ja ne on vaikea hyväksyä.
Lääkäriin pääsy on ollut vaikeaa ja kallista jo kauan monista
eri syistä. Perussyy on se, että terveydenhuollon julkinen rahoitus on riittämätön
ja terveydenhuollon kehitys on jäänyt jälkeen taloudellisesta kehityksestä.
Terveydenhuollon resurssit, erityisesti korkealuokkaiset resurssit, ovat
erittäin niukat.
Jos punaista korttia ei poisteta
käytöstä, korkeassa asemassa olevat kortin haltijat eivät voi koskaan ymmärtää,
miten vaikeaa tavallisen kansalaisen on päästä lääkäriin ja miten kallista se
on. Virkamiehet, joilla on oikeus vaikuttaa politiikkaan ja päättää julkisen
rahoituksen kohteista, eivät ymmärrä tarvetta lisätä kiireellisesti julkisen
terveydenhuollon resursseja.
Julkiseen terveydenhuoltoon ei sijoiteta riittävästi.
Syynä ei ole se, että hallituksella ei olisi rahaa vaan ne on priorisoitu
väärin. Resursseja on terveydenhuollon palvelujen sijaan pantu tuhlaillen
hallintorakennuksiin.
Jokin aika sitten Kiinassa julkaistiin
“Terveydenhuollon uudistuksen sininen kirja", joka ehdotti muutoksia
sairaaloiden hallintoon, lääkärien työhön ja sairaaloiden omistusoikeuksiin
mutta se kuitenkin jätti kokonaan huomiotta
vielä tärkeämmän asian. Jos poliittisten päättäjien ja kansalaisten edut menevät
ristiin, mistään uudistuksesta ei saada oikeudenmukaista ja järkevää. Jos terveyspalveluja tarvitsevat on jo jaettu
punaisen kortin haltijoihin ja muihin, punaisen kortin haltijoiden päättäessä
kaikista muutoksista ja kehityksestä tilanne ei voi muuttua mihinkään.
Lähde:
http://www.infzm.com/content/107224
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti