sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kiinan maatalousmaa ja merialue


Vuoden 2015 lopussa Kiinasssa oli maatalousmaata  6 454 568 km², josta vijeltyä 1349 987 km², puu- ja kasvitarhoja 143 233 km², metsiä 2 529 920 km² ja niittyjä 2 194 206 km². Rakennettua maata oli 385 933 km², josta asuttuja ja teollisuus- ja kaivosalueita 314 298 km² (81,3 %).  Liikenteen vaatimat alueet veivät 9,5 % ja vesihuolto 9,2 %. Kiinan pinta-ala on noin 9 600 000 km²

Kiinan maatalousmaan jakautuminen 2015:




Vuonna 2015 rakentaminen ja erilaisten tuhot ja maatalouden uudistaminen ovat pienentäneet viljelypinta-alaa 3017 km², mutta sitä myös lisättiin uudelleenrakentamisella 2423 km², joten nettovähennystä tuli 600 km². Vuodesta 2011 vuoteen 2015 viljelypinta-ala on pienentynyt 2399 km².

Viljelymaan pinta-alan muutokset vuosina 2011-2015 (yksikkö 100 km²):




Vuoden 2016 lopussa viljelymaata oli 1 349 566 km², vuoden aikana oli poistunut 3365 km² ja lisääntynyt 2930 km², nettovähennystä 435 km². Uutta viljelymaata rakennettiin 1758 km².


Viljelymaan laatuarvioinnissa on 15 tasoa, missä 1 on paras. Keskiarvo vuonna 2015 oli 9,96.
Tasolla 1-4 oli 39 738 km² (2,9%), tasolla 5-8 oli 358 460 km² (26,5%),  tasolla 9-12 oli 713 852 km² (52,8%) ja tasolla 13-15 oli 238 925 km² (17,7%).




Viljelymaata on noin 100 ha/1000 asukasta, Suomessa vastaava suhde on yli 400 ha/1000 henkilöä.
 

Merelliset resurssit

Vuonna 2016 merellisten resurssien tuotannon arvo oli 7050,7 mrd. RMB, 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja se oli 9,5 % Kiinan BKT:sta. Merestä ja siihen liittyvistä toiminnoista saa elantonsa 36 miljoonaa työntekijää. Suurin osa tuotannosta jakautuu kolmelle aluleelle rannikolla.
Bohainlahden alueella tuotannon arvo on 2432,3 mrd. RMB (34,5 % merellisen tuotannon arvosta),  Jangtsen suiston alueella (Shanghain lähellä) arvo oli 1991,2 mrd. RMB (28,2 %) ja Helmijoen suistossa (Guangzhoun lähellä) arvo oli 1589,5 mrd. RMB (22,5 %).

Meren ekologinen ympäristö on enimmäkseen vakaa ja 95 % pinta-alasta on meriveden ensimmäisessä laatuluokassa. Rannikon vedet ovat kuitenkin vakavasti saastuneet ja tilanne vaihtelee vuodenajan mukaan: 4. luokkaa huonomman vedenlaadun alue rannikolla oli talvella 51 200 km², keväällä 42 100 km², kesällä 37 100 km² ja syksyllä 42 800 km². Alueilla, missä vedet laskevat mereen, meren ympäristön laatu on huono.


Vedenlaadun seurannassa on 68 mereen laskevaa jokea. Sen mukaan pintavedestä on kuivana aikana (joulu-helmikuussa) 35 % huonompaa kuin 5. luokkaa, korkean veden aikana (touko-syyskuussa) osuus on 29 % ja muulloin 38 %. Laatuluokat ovat 1-5, 1 on paras.
Seurannassa olevien jokisuiden, merenlahtien ja koralliriuttojen ekologisesta systeemistä 76 % on huonokuntoista ja leväkasvustojen pinta-ala kasvaa koko ajan.

Tuotannon jakaantuminen alueellisesti häkyy myös rannikkomeren saastekartalla, kuvan on vuoden 2015 ympäristöraportista:







Merelle on perustettu suojelualueita ja niiden kokonaispinta-ala on 124 000 km². Ekologisen ympäristön korjaamiseen vuonna 2016 käytettiin 2,6 mrd. RMB ja 18 kaupungissa käynnistyi merenpuhdistusprojekteja.


Vuonna 2016 merenpinta oli 82 cm normaalia korkeammalla, 38 cm korkeammalla kuin se oli 2015 ja korkeimmillaan vuoden 1980 jälkeen. 

Lähde: http://www.mlr.gov.cn/zwgk/tjxx/201704/P020170428528974562696.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti