Kiinan väestösuunnitelma vuoteen 2030

Kiinassa valmistui joulukuussa väestösuunnitelma vuosille 2016-2030 ja se julkaistiin tammikuun lopulla. Suunnitelma kattaa kolme viisivuotissuunnitelman jaksoa. Olen tiivistänyt tähän suunnitelman pääkohtia. Tavoitteiden jälkeen olen lisännyt eri lähteissä esitettyjä tulevaa väestömäärää koskevia epäilyjä.

Väestön nykytilanne

Kiinassa väestömäärää on pyritty rajoittamaan jo yli 40 vuotta, aluksi suosituksilla enintään kahdesta lapsesta ja 1980 alkaen yhden lapsen politiikalla. Sen seurauksena väestömäärä on kasvanut viime aikoina tasaisesti ja keskimääräinen vuosittainen kasvu vuosina 2010-2015 oli noin 5 ‰. Vuoden 2015 lopussa väestömäärä oli 1,375 miljardia ja vuonna 2016 väestö lisääntyi 5,86 ‰ ja väestömäärä oli 1,383 miljardia.

Väestörakenne muuttuu jatkuvasti: vuoteen 2015 mennessä syntyneiden sukupuolijakauma oli laskenut lukemaan 113,51, yli 59-vuotiaiden osuus väestöstä oli 16,1 % ja työikäisiksi luettujen 15-59 -vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan vuonna 2011. Myös kotitalouksien keskimääräinen koko on pienentynyt.

Väestön elinolot ovat parantuneet, ja vuonna 2015 syntyneiden eliniänodote nousi 76,34 vuoteen. Äitiyskuolleisuus (20.1/100000) ja lapsikuolleisuus 8.1‰ ovat laskeneet. Väestö on entistä koulutetumpaa, ja työikäisellä väestöllä kouluvuosia on takana keskimäärin 10,23 vuotta. Maaseudun köyhiä oli vuonna 2015 55,75 miljoonaa, mikä on 66,3 % vähemmän kuin vuonna 2010.

Kaupungistumisvauhti on kiihtynyt: vuonna 2010 kaupungeissa asui 49,95 % väestöstä ja vuonna 2015 jo 56,1 %. Siirtotyöläisten määrä vuonna 2010 oli 221 miljoonaa ja viisi vuotta myöhemmin 247 miljoonaa. Suurin osa siirtotyöläisistä työskentelee kaupungeissa, mutta heidän rekisteröity asuinpaikkansa on maaseudulla.

Alla kuvassa väestömäärä vuodesta 1990 lähtien:

Väestökehityksen trendit

Väestönkasvu tulee hidastumaan ja huippu saavutetaan vuoden 2030 paikkeilla. Toisen lapsen sallimisen jälkeen viiden vuoden jaksolla väestö kasvaa, mutta 2020 jälkeen hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä vähenee ja väestön vanhenemisen myötä kuolleisuus nousee, ja väestönkasvu alkaa hidastua. Väestömäärän huippu saavutetaan vuonna 2030.

Työikäisten (15-59 vuotiaat) määrä vähenee, työvoima vanhenee voimakkaasti. Vuoden 2020 jälkeen työikäisten määrä kasvaa lyhytaikaisesti, mutta vuoteen 2030 mennessä se supistuu.  Työväestö vanhenee ja vuoteen 2030 mennessä heistä 36 % on 45-59 -vuotiaita.

Väestö ikääntyy ja lasten osuus vähenee. 2016-2020 yli 59-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti, 2021-2030 kasvuvauhti kiihtyy ja vuoteen 2030 se on 25 % väestöstä. Heistä yli 79-vuotiaiden osuus kasvaa koko ajan. 0-14 -vuotiaiden osuus pienenee, vuonna 2030 se on noin 17 %.

Muuttoliike jatkuu, asuminen tiivistyy. Vuosina 2016-2030 maaseudulta kaupunkeihin muuttaneiden määrä tulee olemaan noin 200 miljoonassa, ja kaupungistuminen jatkuu. Väestön jakaantuminen koko maan tasolla ei muutu enää niin rajusti, sillä väestö siirtyy omassa maakunnassaan jokien ja kulkuväylien varsille sekä kaupunkeihin.

Syntyvien sukupuolijakauma tasaantuu, kotitalouksien rakenne monipuolistuu.  Kun talous ja yhteiskunta kehittyvät, syntyvyyspolitiikka paranee, syntyvien sukupuolijakauma vinous pienenee. Syntyneiden sukupuolijakauma oli vuonna 2010 117,74 ja vuonna 2015 113,51. Vuoteen 2020 mennessä sen odotetaan olevan alle 112. Ydinperhe (vanhemmat ja naimattomat lapset) ja monen sukupolven perheet (3 sukupolvea) ovat yleisin perhemalli, mutta yksinasuvien, yhden vanhemman perheiden ja aikuisten pariskuntien muodostamien kotitalouksien määrä tulee kasvamaan.

Vähemmistökansojen väestömäärät kasvavat, mutta muutos on alueilla epätasainen. 2015 vähemmistökansalaisia oli 117 miljoonaa, 8.5 % väestöstä. Koska lapsirajoitukset eivät heitä koske, syntyvyys on korkeampi kuin koko väestössä, ja heidän osuutensa tulee kasvamaan. Väestömäärän kehitys on erilainen eri alueilla, ja joillakin vähemmistökansojen alueilla nuori väestö on vähentynyt huomattavasti.

Väestökehityksen haasteet

Vuoteen 2030 mennessä kohdataan monia haasteita. Koska ikääntymisen kasvuvauhti kiihtyy, sen haittavaikutukset tulevat olemaan isot, sillä se tulee vaatimaan valtavasti resursseja sosiaaliturvan ja vanhusten palvelujen kehittämiseen.

Perheiden ongelmat kasaantuvat kun perheet pienenevät tai ovat kokonaan ilman lapsia. Lasten- ja vanhustenhuollosta, sairauksien hoidosta, henkisestä pahoinvoinnista ja muista ongelmista tulee yhteiskunnan jokapäivisiä ongelmia. Vino sukupuolijakauma saattaa tuoda pitkällä ajanjaksolla yhteiskunnallisia uhkia.


Syntyvyys pitäisi saada korkeammaksi. Vaikka toisen lapsen salliminen perheisiin nostaa syntyvyyttä hetkellisesti, pidemmällä tähtäimellä syntyvyys tulee olemaan vaarallisen matalalla ja huoltosuhde tulee heikkenemään entisestään.

Alla kuvassa väestöllinen huoltosuhde vuodesta 1990 lähtien. Huoltosuhdetta tarkastellessa on huomattava, että väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhusten määrää suhteutettuna työikäisten määrään. Jokseenkin kaikki lapset ja vanhukset ovat poissa työstä, mutta läheskään kaikki 15-64 vuotiaat eivät ole työssä vaan suuri osa on opiskelemassa tai työttömänä. Esimerkiksi 2016 lopussa ikäluokkaa 15-64 on noin 1 miljardi, mutta työssäkäyviä oli vain 776,03 miljoonaa. Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä suhteessa työssa oleviin) on siis huomattavasti korkeampi, yli 70 %.

Väestökehityksen tavoitteet

Vuoteen 2020 mennessä kahden lapsen politiikan vaikutukset ovat jo täysimääräisinä havaittavissa. Väestön elinolot paranevat ja hedelmällisyysluku nousee vähitellen ja vakiintuu kohtuulliselle tasolle. Vuonna 2020 väestö tulee olemaan 1,42 miljardia, vuoteen 2030 mennessä noin 1,450 miljardia.

Väestörakenne tulee paranemaan ja syntyvien sukupuolijakauma tulee normalisoitumaan.

Väestön elinolojen parantuessa ja yhteiskunnan vaurastumisen myötä synnynnäisiä epämuodostumia pystytään tehokkaasti ehkäisemään ja väestön terveyttä pystytään vaalimaan, jolloin elinajanodote tulee jatkamaan kasvuaan. Työikäinen väestö tulee olemaan entistä koulutetumpaa.

Kaupungistuminen jatkaa kasvuaan, väestön muuttoliike jatkuu ja rekisteröity asuinpaikka tulee olemaan entistä useammin kaupungissa.

Nykytila ja tavoitteet
	Yksikkö	2015	2016	2020	2030
Väestö	miljardi henkilöä	1,375	1,383	1,42	1,45
Hedelmällisyysluku		1.5-1.6		1.8	1.8
Syntyneiden sukupuolijakauma	p/100t	113.5		≤112	107
Syntyneiden elinajanodote	ikä	76.3		77.3	79
Työikäisten keskimääräinen opiskeluaika	vuosia	10.23		10.8	11.8
Kaupungeissa asuvien osuus	%	56.1	57.35	60	70

Edellä olevat ovat Kiinan hallituksen julkaisemasta suunnitelmasta. Joidenkin arvioiden mukaan väestömäärä ei voi saavuttaa 1,42 miljardia vuonna 2020, sillä siinä tapauksessa väestön pitäisi lisääntyä joka vuosi yli 9 miljoonalla. Kuitenkin vuosina 2011-2015 lisäys oli 6,44 ja 7,10 miljoonan välillä ja vuonna 2016, jolloin kahden lapsen politiikka tuli voimaan, väestön lisäys oli 8,09 miljoona henkilöä.

Sen lisäksi vuosien 2016 ja 2017 jälkeen, kun toisen lapsen teossa on saavutettu huippu, perheiden toisten lasten teko tasaantuu. Vuosien 2016-2020 aikana hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä pienenee noin 5 miljoonalla vuosittain.  Siksi syntyvien lasten määrä pienenee ja 1,42 miljadin tavoite on vaikea saavuttaa. 

Hunanin normaaliyliopiston yhteiskuntatieteellisessä lehdessä marraskuussa 2015 julkaistussa artikkelissa (Väestökehityksen haasteet 2016-2020) ennustetaan, että väestömäärä on korkeimillaan vuoden 2026 paikkeilla. Sen mukaan vuonna 2020 ylittyy 1,4 miljardia ja vuoteen 2026 mennessä kokonaisväestö saavuttaa huippunsa 1,413 miljardia henkeä. Vuonna 2030 väestömäärä olisi laskenut 1,409 miljardiin.

Lähteet:
www.gov.cn/zhengce/content/2017-01/25/content_5163309.htm
www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201701/t20170120_1455942.html
iple.cass.cn/rkxcgjs/lw/201511/W020151126481829941771.pdf
Kuvissa olevien tiedot ovat väestötilastoista