Jatkan vielä edellistä blogipostaustani täydentämällä sitä aikaisempien vuosien tiedoilla. Pitoisuuksista on vain kahden vuoden tiedot, happosateista vuodesta 2007 lähtien.
Koska vuonna 2013 otettiin käyttöön uuden ilmanlaatustandardin ensimmäinen vaihe, tässä esitetään vain kahden vuoden seurannan tuloksia. Siinä on seurattu 74 kaupungin ilmanlaatua uuden standardin mukaisesti. Kyseessä ovat suoraan valtion hallinnon alaiset kaupungit, maakuntien pääkaupungit sekä useita kaupunkeja Peking-Tianjin-Hebei-alueella sekä Jangtse-joen suun ja Helmijoen suun alueilla.
Alla seurannan kohteet ja niiden raja-arvot, joiden alapuolelle jäävät lukemat kuuluvat vähintään ’hyvä’-luokkaan.
rikkidioksidi (SO2)60 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
typpidioksidi (NO2)40 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
otsoni (O3)160 mikrog/m3 (pahin 8 h keskiarvo)
hiilimonoksidi (CO)4 millig/m3 (vuorokausikeskiarvo)
pienhiukkaset 10 (PM10)70 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
pienhiukkaset 2.5 (PM2.5)35 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
Kuvassa päästöjen keskiarvolukemat 74 kaupungissa vuosina 2013 (vaaleansininen) ja 2014 (tummansininen). Vain otsoni on lisääntynyt vuonna 2014, muut ovat vähentyneet.
Kuvassa vähintään ’hyvä’-luokkaan kuuluvien kaupunkien prosenttiosuudet mitatuissa 74 kaupungissa eri päästölajien osalta vuosina 2013 (vaaleansininen) ja 2014 (tummansininen). Paras tilanne on hiilimonoksiidin osalta, huonoin PM2.5.
Happosateet
Alla on eriteltynä niiden mittauspaikkojen prosenttiosuudet, joiden pH-vuosikeskiarvo on alle 5,6.
Kuvassa mitattujen pH-vuosikeskiarvojen osuus eri luokissa vuosina 2007 - 2014. Vuosiluvun alla suluissa on mittauspisteiden lukumäärä kyseisenä vuonna. Vuonna 2011 on tapahtunut jokin dramaattinen muutos tai mittaustapaa tai paikkoja on muutettu. Vuosien 2013 ja 2014 välillä ei näyttäisi olevan määrissä suurta muutosta, mutta alla olevista kartoista näkyy selvästi, että tilanne on parantunut sisämaassa mutta pahentunut rannikkomaakunnissa.
Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2008. Suurin osa on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle Sichuanin ja Yunnanin itäosiin, suurimpaan osaan Zhejiangin, Fujianin, Jiangxin, Hunanin ja Chongqingin maakuntia sekä Jangtse- ja Helmijoen suistoihin.
Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2010. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle ja Qinghain ylängön itäpuolelle suurimpaan osaan Zhejiangin, Jiangxin, Hunanin ja Fujianin maakuntia, Jangtse-joen suistoon, Anhuin eteläosaan, Hubein länsiosaan, Chongqingin eteläosaan, Sichuanin kaakkoisosaan, Guizhoun koillisosaan, Guangxin koillisosaan ja Guangdongin keskiosaan.
Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2012. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle ja Qinghain ylängön itäpuolelle suurimpaan osaan Zhejiangin, Jiangxin, Fujianin, Hunanin ja Chongqingin maakuntia sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoihin, Sichuanin kaakkoisosaan ja Guangxin pohjoisosaan.
Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2013. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle suurimpaan osaan Jiangxin, Fujianin, Hunanin ja Chongqingin maakuntia sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoihin ja Sichuanin kaakkoisosaan.
Yllä happosateiden sijainti kartalla vuonna 2014. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle ja Qinghain ylängön itäpuolelle suureen osaan Zhejiangin, Jiangxin, Fujianin, Hunanin ja Chongqingin alueita sekä Jangtse- ja Helmijokien suistoihin.
2012: www.mep.gov.cn/gkml/hbb/qt/201306/W020130604382172090857.pdf
2011: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/201206/P020120613514213036579.pdf
2010: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/201106/P020110603390794821945.pdf
2009: www.zhb.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/201006/P020100603551633387739.pdf
2008: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/200906/P020090609397520028674.pdf
2007: www.mep.gov.cn/gzfw/xzzx/wdxz/200811/P020081117576706872057.pdf
Vuonna 2012 Kiinassa julkaistiin uusi ilmanlaatustandardi, joka korvaa vähitellen edellisen, vuoden 1996 standardin. Uusi standardi asetti ensimmäistä kertaa raja-arvot myös PM2.5-pienhiukkasille.
Ensimmäisessä vaiheessa 1.1.2013 lähtien 74 kaupungin ilmanlaatua on arvioitu tämän uuden standardin mukaisesti. Kyseessä ovat suoraan valtion hallinnon alaiset kaupungit, maakuntien pääkaupungit sekä useita kaupunkeja Peking-Tianjin-Hebei-alueella sekä Jangtse-joen suun ja Helmijoen suun alueilla. Toisessa vaiheessa vuoden 2014 alusta standardin piiriin on tullut lisäksi 87 uutta kaupunkia. Standardin käyttöönotto tulee laajenemaan siten, että se on voimassa koko maassa 1.1.2016 alkaen.
Alla seurannan kohteet ja niiden raja-arvot, joiden alapuolelle jäävät lukemat kuuluvat vähintään ’hyvä’-luokkaan.
rikkidioksidi (SO2)60 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
typpidioksidi (NO2)40 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
otsoni (O3)160 mikrog/m3 (pahin 8 h keskiarvo)
hiilimonoksidi (CO)4 millig/m3 (vuorokausikeskiarvo)
pienhiukkaset 10 (PM10)70 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
pienhiukkaset 2.5 (PM2.5)35 mikrog/m3 (vuosikeskiarvo)
Tulokset ensimmäisen ja toisen vaiheen 161 kaupungissa
Vähintään ’hyvä’-luokkaan pääsevien kaupunkien osuudet eri päästölajien osalta:
rikkidioksidi (SO2)88,2 %
typpidioksidi (NO2)62,7 %
otsoni (O3)78,2 %
hiilimonoksidi (CO)96,9 %
pienhiukkaset 10 (PM10)21,7 %
pienhiukkaset 2.5 (PM2.5)11,2 %
Ilmanlaatu oli vähintään tasolla 'hyvä' seuraavissa 16 kaupungeissa:
Zhoushan, Fuzhou, Shenzhen, Zhuhai, Huizhou, Haikou, Kunming, Lhasa, Quanzhou, Zhanjiang, Shanwei, Yunfu, Beihai, Sanya, Qujing ja Yuxi.
Yllä olevassa kuvassa on 161 kaupungin päästölajien luokittelu. Sinisellä merkitty on erinomainen ja vihreällä merkitty on hyvä. Lukuohje: Rikkidioksidi SO2: kaupungeista 22,4 %:ssa rikkidioksidipäästöjen vuosikeskiarvo ei ylitä 20 mikrorammaa kuutiossa.
Tulokset ensimmäisen vaiheen 74 kaupungissa
Vähintään ’hyvä’-luokkaan pääsevien kaupunkien osuudet eri päästölajien osalta:
rikkidioksidi (SO2)89,20 %
typpidioksidi (NO2)48,60 %
otsoni (O3)67,60 %
hiilimonoksidi (CO)95,90 %
pienhiukkaset 10 (PM10)21,60 %
pienhiukkaset 2.5 (PM2.5)12,20 %
Kymmenen parasta kaupunkia ovat Haikou, Zhoushan, Lhasa, Shenzhen, Zhuhai, Huizhou, Fuzhou, Xiamen, Kunming ja Zhongshan ja kymmenen huonointa ovat Baoding, Xingtai, Shijiazhuang, Tangshan, Handan, Hengshui, Jinan, Langfang, Zhengzhou ja Tianjin.
Tulokset kolmella seuranta-alueella
Alueet ovat rannikolla Pohjois-, Keski- ja Etelä-Kiinassa ja ovat Kiinan tiheimmin asuttuja alueita
- I Peking-Tianjin-Hebei-alue (13 kaupunkia)
- II Jangtse-joen suun alue (25 kaupunkia)
- III Helmijoen suun alue (9 kaupunkia)
Kunkin alueen vähintään ’hyvä’-luokan raja-arvot alittavien kaupunkien lukumäärä.
Alue I Alue II Alue III
rikkidioksidi (SO2)9 25 9
typpidioksidi (NO2)3 14 6
pienhiukkaset 10 (PM10)0 3 1
pienhiukkaset 2.5 (PM2.5)1 1 3
otsoni (O3)5 15 5
hiilimonoksidi (CO)10 25 9
Kunkin alueen tärkeimpien kaupunkien PM2.5 -lukemat
Kaupunki vuosikeskiarvo muutos vuoteen 2013
Beijing85,9 mg/m3 - 4,0 %
Tianjin83 mg/m3 - 13,5 %
Shijiazhuang124 mg/m3 - 19,5 %
Shanghai52 mg/m3 - 16,1 %
Nanjing74 mg/m3 - 5,1 %
Hangzhou65 mg/m3 - 7,1 %
Guangzhou49 mg/m3 - 7,5 %
Shenzhen34 mg/m3 - 15,0 %
Happosateet
Alla on eriteltynä alle 5,6 pH-luokkaan kuuluvien kaupunkien osuudet mittauspaikoista. Kyseessä on mittaustulosten vuosikeskiarvo.
Vuonna 2014 mittauksia tehtiin 470 paikkakunnalla.
pH:n vuosikeskiarvoosuus kaupungeista
alle 5,629,8 %
alle 5,014,9 %
alle 4,51,9 %
Tilanne on jonkin verran parantunut edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 mittauksia tehtiin 473 paikkakunnalla. Silloin
pH:n vuosikeskiarvoosuus kaupungeista
alle 5,629,6 %
alle 5,015,4 %
alle 4,52,5 %
Yllä olevassa kuvassa on happosateiden sijainti kartalla. Suurin osa siitä on tullut Jangtse-joen eteläpuolelle maan kaakkoisosaan.
Raportit:
2014: www.zhb.gov.cn/gkml/hbb/qt/201506/W020150605384146647135.pdf
2013: www.mep.gov.cn/zhxx/tpxw/201406/P020140604597469704833.pdf
Ilmanlaatustandardi:
kjs.mep.gov.cn/hjbhbz/bzwb/dqhjbh/dqhjzlbz/201203/W020120410330232398521.pdf
Kiinan ympäristönsuojeluministeriö on julkaissut vuotuisen raporttinsa Kiinan ympäristön tilasta.
Kiinan kokonaispinta-ala on noin 9,6 km².
Vuoden 2013 lopussa siitä oli 6 461 684 km² maa- ja metsätalousmaata, josta
- peltoa 1 351 634 km² (14,3 % maa-alueesta)
- metsämaata 2 532 539 km² (26,7 % maa-alueesta)
- laidunmaata 2 195 139 km² (23,2 % maa-alueesta)
- muuta maatalousmaata (2,5 % maa-alueesta)
Rakennettuja alueita oli 374 564 km2 (4 % maa-alueesta).
Käyttämätöntä maata oli 27,8 % maa-alueesta.
VESI
Pintavesiseurannassa on ollut 423 joen ja 62 järven tai vesivaraston vedet. Niiden 968 laaduntarkkailupisteen tulosten perusteella keskimäärin juomakelpoista vettä on 63,1 %:ssa mittauspisteistä.
Pohjaveden mittauspisteitä on ollut 4895, joista 10,8 %:n vesi oli erinomaista, 25,9 %:n hyvää ja 1,8 %:n verrattain hyvää. Melko huonoa oli 45,4 %:ssa ja erittäin huonoa 16,1 %:ssa mittauspisteistä. Tarkastuspisteistä 38,5 %:n vedet olivat juotavaksi kelpaavia.
ILMA
Ilmanlaatua oli seurattu 161 kaupungissa. Niistä 16 kaupungin (Zhoushan, Fuzhou, Shenzhen, Zhuhai, Huizhou, Haikou, Kunming, Lhasa, Quanzhou, Zhanjiang, Shanwei, Yunfu, Beihai, Sanya, Qujing ja Yuxi) ilmanlaatu oli asetetun standardin rajoissa. Muiden 145 kaupungin mittausarvot ylittivät raja-arvot. Seurannassa tarkasteltiin rikkidioksidin, typpidioksidin, otsonin, hiilimonoksidin ja pienhiukkasten (2,5 ja 10) esiintymistä.
LUONNONSUOJELUALUEET
Vuoteen 2014 mennessä on perustettu 2729 luonnonsuojelualuetta, joiden kokonaispinta-ala on 146,99 miljoonaa hehtaaria. Siitä on mantereella 142,43 miljoonaa hehtaaria, mikä on 14.84 % maa-alueesta. Merellä olevia luonnonsuojelualueita on 4,56 miljoonaa hehtaaria.
Lähde:
