perjantai 16. kesäkuuta 2017

Kiinan siirtotyöläiset 2016 - asuin- ja työolot

Kahdessa aiemmassa blogikirjoituksessani käsittelin siirtotyöläisten määriä ja muuttosuuntia sekä demografisia tietoja. Jatkan tässä siirtotyöläisten asuin- ja työoloilla. Tiedot on kerätty haastattelemalla neljännesmiljoonaa siirtotyöläistä.


Kaupunkiin muuttaneista siirtotyöläisistä osa asuu omassa asunnossaan


Suurin osa kaupunkeihin muuttaneista siirtotyöläisistä asuu vuokralla, mutta omassa asunnossaan asuvien osuus oli 17,8 %. Reilu kymmenes asui työyksikön tai työnantajan tarjoamassa asunnossa. Muilla tavoin asumisensa ratkaisi 6,4 %. 


Pienimpien asutontojen osuus on vähentynyt ja varustelutaso on parantunut


Kaupunkiin muuttaneilla siirtotyöläisillä oli käytössään henkilöä kohden keskimäärin 19,4 m², mikä on sama kuin edellisenä vuonna. Heitä, joiden tila oli alle 6 m², oli 6 %, laskua edellisvuodesta 2,3 prosenttiyksikköä. 6-15 m² tilaa omavien osuus oli 37,4 %, 15-25 m² omaavien 25,5 %, molemmilla edellisestä vuodesta kasvua 2,1 prosenttiyksikköä; 26-35 m² haltijoilta oli 12,6 %, laskua edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä; yli 36 m² haltijoiden osuus oli 18,5 %, laskua edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.
 



Asuntojen varustukseen yli puolella kuului jääkaappi (57,2 %) ja pesukone (55,4 %); 86,5 %:lla asunnossa oli juokseva vesi ja 77,9 %:lla pesumahdollisuus; 69,6 %:lla asunnoista oli oma wc; 85,5 %:lla oli käytössään internet ja 18,6 %:lla oli auto, joko oma tai työsuhdeauto.


Töitä tehdään paljon mutta harvalla on työsopimus


Siirtotyöläinen työskentelee keskimäärin vuodessa kymmenen kuukautta, 24,9 päivää kuukaudessa päivittäisen työajan ollessa 8,5 tuntia. Päivittäinen työaika ylittää 8 tuntia 64,4 %:lla ja viikkotyöaika ylittää 44 tuntia 78,4 %:lla siirtotyöläisistä, molemmat osuudet ovat vähän pienempiä kuin vuotta aikaisemmin. Oman hukoun (rekisteröidyn asuinpaikkansa) ulkopuolelle muuttaneiden keskuudessa 44 tunnin viikkotyöajan ylittäneiden osuus oli vielä korkeampi.
 

Vuonna 2016 siirtotyöläisistä 35,1 %:lla oli työsopimus, laskua edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä. Hukoun alueelta pois muuttaneilla se oli 38,2 %:lla ja hukoualueen sisällä muuttaneilla 31,4 %:lla. Ainut ryhmä, missä sopimusten osuus on lisääntynyt, on hukoun alueelta kauemmas muuttaneiden alle vuoden mittaiset sopimukset.




Maksamattomat palkkoja oli 27,09 miljardia RMB


Osa siirtotyöläisistä oli jäänyt jossain vaiheessa vuotta 2016 ilman palkkaa. Heitä oli 2,369 miljoonaa, 0,84 % kaikista siirtotyöläisistä. Osuus on vähän laskenut, sillä vuonna 2015 heidän osuutensa oli 0,99 %. Vuodesta 2013 lähtien palkkoja saamatta jääneiden osuus on ollut maksimissaan 1 %, mutta se on vaihdellut. 2013 oli 1 %, 2014 0,76 % ja 2015 oli 0,99 %. Vuonna 2015 oli takapakkia, sillä osuus nousi 0,23 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2016 maksamatta jäänyt palkkasumma oli keskimäärin 11433 RMB, kasvua edellisestä vuodesta 1645 RMB, 16,8 %. Hukoun alueelta kauemmas muuttaneiden maksamaton palkkasumma oli keskimäärin 11941 RMB, kasvua 1249 RMB, 11,7 %; paikallisilla siirtotyöläisillä summa oli 10518 RMB, kasvua edellisvuodesta 1851 RMB, 21,4 %. Maksamattomien palkkojen kokonaissumma vuonna 2016 oli 27,09 miljardia RMB, edellisestä vuodesta kasvua 90 miljoonaa RMB, 0,3 %. Suhteellisesti eniten maksamattomia palkkoja oli rakennusalalla (1,8 %). Vuonna 2015 maksamattomien palkkojen kokonaismäärä kasvoi 35,8 %, siihen verrattuna tilanne on hieman parempi.

 

Oikeuksien loukkauksiin haetaan yhä useammin ratkaisua oikeuslaitokselta


Kun työssä ja elämässä tulee vaikeuksia, suurin osa kaupungeissa asuvista siirtotyöläisistä hakee apua kotiväeltä ja sukulaisilta, kotikylästä ja paikallisilta ystäviltä. Noin 10 % pyytää apua työyksikön johdolta tai työkavereilta, sitäkin harvempi ammattiosastolta, naisliitosta tai hallintoyksiköistä.

Oikeuksien loukkauksiin haettiin yhä useammin ratkaisua oikeuslaitokselta ja vähän vähemmän hallinnosta.

  



Ammattiliittoihin järjestäytyneiden osuus on edelleen pieni


Työntekijöiden järjestäytyminen oli vähäistä. Kysyttäessä ammattiliitoista 20,6 % tiesi, että omalla työpaikalla on ammattiosasto; 59,6 % tiesi, että omalla työpaikalla ei ole ammattiosastoa; 19,6 % ei tiennyt onko sitä vai ei. 53,8 % niistä, jotka tiesivät ammattiosaston olevan, olivat sen jäseniä (2,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin 2015).

Ammattiliittoon oli liittynyt kaupungissa siirtotyöläisenä olevista 11,2 %, kasvua 1,3 prosenttiyksikköä. Ammattiliittoon liittyneistä toimintaan osallistui säännöllisesti 21,3 %, laskua 1 prosenttiyksikkö; satunnaisesti osallistui 62,1 %, kasvua 0,4 prosenttiyksikköä;
16,6 % ei osallistunut lainkaan, kasvua 0,6 prosenttiyksikköä.

Tässä seurantatutkimuksessa ei selvitetty, mikä on ammattiliiton asema ja tehtävä Kiinassa ja miten se toimii.

Lähde: Siirtotyöläisten seurantatutkimus 2016: 
www.stats.gov.cn/tjsj/zxfb/201704/t20170428_1489334.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti